Pitääkö lihantuottajan olla kulutuksen laskusta huolissaan?
25.9.202019:03
Lihan kulutus henkeä kohti kasvoi Suomessa vuosikymmenet aina vuoteen 2018 asti, jolloin se saavutti suurimman määränsä. 2018 suomalainen kulutti vuodessa keskimäärin 81,3 kiloa luullista lihaa, ilmenee Lihatiedotusyhdistyksen tiedoista.
Viime vuonna kulutus laski 79,8 kiloon. Vuonna 2010 oltiin 76 kilon kulutuksessa ja vuonna 2000 lihaa kului henkeä kohti 69 kiloa. Vuonna 1950 sikaa, nautaa ja lammasta kului yhteensä vuodessa henkeä kohti alle 30 kiloa.
Kantar TNS Agrin mukaan alkuvuodesta lihan kulutus on ollut noin prosentin viime vuotta vähäisempää. Punaisen lihan kulutus on laskussa, mutta siipikarjan kulutus kasvaa edelleen.
IRO Researchin tekemän tutkimuksen mukaan 9 prosenttia vastaajista on lopettanut lihan kulutuksen kokonaan. 18 prosenttia harkitsee lopettamista.
Suunta näyttää siis olevan kohti 2000-luvun alun kulutusmääriä. Oltiinko 2000-luvun alussa huolissaan, että suomalaiset syövät liian vähän lihaa? En muista, että oltaisiin oltu.
EU-aikana lihantuotanto on kasvanut Suomessa.
Vuonna 1995 lihaa tuotettiin Luonnonvarakeskuksen mukaan kaikkiaan 306 miljoonaa kiloa. Viime vuonna tuotanto oli 399 miljoonaa kiloa.
Korkeimmillaan tuotanto on ollut vuonna 2016, kun se oli 403 miljoonaa kiloa.
2000-luvun alussa kokonaistuotanto liikkui 350 miljoonan kilon tuntumassa.
Kasvu on tapahtunut pääasiassa siipikarjanlihassa, jonka tuotanto ja kulutus ovat moninkertaistuneet 25 vuodessa. Naudanlihan tuotanto on vähentynyt 1990-luvulta ja sikaa tuotetaan nyt aavistuksen enemmän kuin EU-jäsenyyden alussa.
Kantar TNS Agri ennustaa naudanlihan tuotannon tänä vuonna hieman vähenevän viime vuodesta. Siipikarjan ja sian tuotanto kasvavat vähän.
Vain sianlihan tuotanto ylittää kotimaan kulutusmäärän. Sika on siten riippuvainen viennistä ja altis markkinahäiriöille. Huolissaan pitää olla afrikkalaisesta sikarutosta. Jos se Suomeen tulisi edes villisikaan, lamaannuttaisi se viennin ja polkisi hinnat.
IRO Researchin kyselytutkimus perustuu haastateltujen vastauksiin. Sanovatko ihmiset kyselyissä omat ihanneajatuksensa? Sen miten mielestään olisi paras toimia, mutta millaiseksi omaa toimintaa ei syystä tai toisesta kuitenkaan muuta.
Epäselväksi myös jää, millä aikavälillä esimerkiksi vastanneet 18 prosenttia olisivat lihan syöntiään mahdollisesti lopettamassa.
Kyselyssä 60 prosenttia kertoo jo suosivansa kotimaista ruokaa. 16 prosenttia aikoo tehdä niin jatkossa.
Lihan kulutuksen kotimaisuusaste on nyt Kantar TNS Agrin mukaan noin 83 prosenttia. Kotimaisuusasteeseen voi olla tyytyväinen, jos vain 60 prosenttia vastaajista sanoo suosivansa kotimaista.
Ei niin uskottavalta vaikuttaa kysymys luomun suosimisesta. 18 prosenttia kertoo ostavansa nyt luomutuotteen, jos se on mahdollista. 41 prosenttia voisi tehdä niin jatkossa. Luomuhyllyjen pitäisi siis olla kohta koko ajan tyhjinä.
Jos jatkossa tuontiliha korvaantuu kotimaisella, suomalaisella lihantuottajalla ei ole syytä huoleen. Kotimaista syödessä kuluttajallakin on vähemmän huolia, kun tietää syövänsä turvallista puhdasta ruokaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
