Sadonkorjuuta kohti!

Ministeri sari Essayah on ilahtunut siitä, että tänä vuonna maatalouden aloitustukia on haettu edellisvuosia vilkkaammin. Kuva: Carolina Husu

Mielipide|Politiikka

30.7.202421:30

Kolumni

Sari Essayah

Takanani on reilu vuosi maa- ja metsätalousministerin pestissä, ja olen sen aikana useaan kertaan saanut niin kotimaassa kuin EU-pöydissä muistuttaa asioista, joiden ajattelin olevan itsestäänselvyyksiä. Kuten vaikkapa siitä, että maatalouden tärkein tehtävä on tuottaa ruokaa tai vain kasvava metsä sitoo hiiltä.

Hallituskauden ensimmäisen vuoden aikana on tehty mittavia ja kipeitäkin päätöksiä valtiontalouden tasapainottamiseksi, jotta voisimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden. Kehysriihessä, jossa hallitus päätti merkittävistä lisäsopeutuksista, rajattiin viljelijätuet leikkaustenulkopuolelle. Maaseudun kehittämiseen kohdistetut säästöt onnistuttiin toteuttamaan tavalla, joka turvaa toiminnan nykyisessä laajuudessaan.

Lisäksi hallitus päätti kehysriihen yhteydessä 10 miljoonan euron vuosittaisesta panostuksesta biotaloussektorin kasvuun, kilpailukykyyn ja kannattavuuteen. Määrärahaa käytetään elintarvikeviennin, huoltovarmuuden ja metsäsektorin arvoketjujen edistämiseen. Sen käyttöä ensi vuodelle valmistellaan parhaillaan osana budjettiprosessia. Tämä hallitus uskoo ruoka- ja metsäsektoriin kasvun alana.

Olen myös ilahtunut siitä, että tänä vuonna maatalouden aloitustukia on haettu edellisvuosia vilkkaammin. Uskoa tulevaisuuteen on luotu mm. korottamalla tasausvarausta, keventämällä yrittäjätulovaatimusta ja suuntaamalla viime syksynä EU:n kriisituki kansallisine lisineen nuorille viljelijöille.

Kaiken keskiössä on kuitenkin se, että maatalous on kannattavaa, ministeri kirjoittaa. Kuva: Esko Keski-Vähälä

Kaiken keskiössä on kuitenkin se, että ala on kannattava. Viljelijän on saatava oikeudenmukainen osuus elintarvikeketjun tuotosta ja tuoton tulee mahdollistaa myös investoinnit. Tätä mahdollistamaan elintarvikemarkkinalain ensimmäiset muutokset lähtevät eduskuntaan syksyllä ja hankintalain muutoksia mm. julkisiin hankintoihin työstetään yhdessä Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

Kannattavuutta ja kilpailukykyä haetaan myös EU-politiikan kautta. Tulevaan CAP-kauteen valmistautumisessa johtotähdeksi nostetaan niin EU-vaikuttamisessa kuin kansallisessa valmistelussa ruoantuotanto. Käytettävissä olevat varat on onnistuttava suuntaamaan entistä paremmin niin, että ne turvaavat ja vahvistavat tulevaisuuden ruoantuotantoa, erityisesti unionin laajentuessa.

Hallitus uskoo metsäsektoriin kasvun alana, Sari Essayah linjaa. Kuva: Mikko Soini

Hallitus toimeenpanee ohjelmansa mukaista suurpetopolitiikkaa, joka huomioi suotuisan suojelutason lisäksi sosiaalisen kestokyvyn. Kevään aikana on työskennellyt juridinen asiantuntijatyöryhmä, jonka laatima asetus suurpetojen vahinkoperusteisten poikkeuslupakäytäntöjen sujuvoittamiseksi on astunut voimaan ja sen toimivuudesta saadaan kokemuksia jo tältä laidunkaudelta. Työryhmän työ jatkuu syksyllä ja sen tehtävänä on etsiä ratkaisuja myös kannanhoidollisten poikkeuslupien mahdollistamiseksi.

Moni muukin hallitusohjelman kirjaus on edennyt. Uusi malli peltojen vapautuvien korvauskelpoisuuksien jakamiseen tulee käyttöön ensi vuonna. Työssäjaksamista tukeva Välitä viljelijästä-toiminta on vakinaistettu ja ravinnekiertotuen ensimmäinen hakukierros toteutettu.Vanhojen metsien kriteerit toteutettiin omaisuudensuojaa kunnioittaen. Byrokratiaa puretaan ja CAP-velvoitteita vähennetään.

Kaikkea tätä ja paljon muuta tehdään, jotta työ maaseudulla ja maa- ja metsätaloudessa voi mielekkäänä jatkua.

Kolumnin kirjoittaja on kristillisdemokraattien puheenjohtaja sekä maa- ja metsätalousministeri.