
Suurpetojen vahinkoperusteisiin poikkeuslupiin lisää joustavuutta – tavoitteena puuttua tehokkaammin petovahinkoihin
Asetusmuutosten tavoitteena on lisätä joustavuutta erityisesti suurpetojen niin sanottujen vahinko- ja turvallisuusperusteisten poikkeuslupien myöntämiseen.
Vuonna 2023 Suomen riistakeskus myönsi muun muassa 300 kannanhoidollista ilveksen poikkeuslupaa. Kuvituskuva Ähtärin eläinpuiston ilveksestä. Kuva: Timo AhopeltoHallitus on hyväksynyt tänään torstaina suurpetojen vahinkoperusteisia poikkeuslupia koskevan asetusmuutoksen.
Joustavuutta tuoreilla muutoksilla haetaan esimerkiksi poikkeusluvan kohdentamisen vaatimuksiin tilanteissa, missä vahinkoa tai uhkaa aiheuttavan suurpetoyksilön tunnistaminen ei perustellusta syystä johtuen ole mahdollista.
Perusteltuja syitä voivat ministeriön mukaan olla muun muassa sääolosuhteet tai se, ettei lajin tunnistaminen biologisista ominaispiirteiden perusteella ole mahdollista.
Muutoksen myötä poikkeuslupa voidaan myöntää kohdentamatta sitä tiettyyn yksilöön, ja poikkeusluvalla tapahtuva pyynti voidaan sallia yksittäistä vahinkokohdetta laajemmalla alueella. Muutoksella on ministeriön mukaan tarkoitus vastata erityisesti suurpetojen vahinko- ja turvallisuusperusteisten poikkeuslupien käyttöön liittyviin haasteisiin sulan maan aikana.
Jatkossa vahinko- ja turvallisuusperusteisten poikkeuslupien myöntämisedellytyksien arvioinnissa otetaan huomioon suurpetojen lajin biologiset ominaispiirteet. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi suden laumakäyttäytymistä, joka eroaa muista yksin tai pentujen kanssa elävistä suurpedoista. Kuva: Markku VuorikariJatkossa Suomen riistakeskuksen on vahinko- ja turvallisuusperusteisten poikkeuslupien myöntämisedellytyksiä arvioidessaan huomioitava suurpetojen kohdalla myös lajin biologiset ominaispiirteet, kuten reviirikäyttäytyminen ja saalistus.
Tällä tarkoitetaan ministeriön mukaan erityisesti suden laumakäyttäytymistä, joka eroaa muista yksin tai pentujen kanssa elävistä suurpedoista.
Jos poikkeusluvalla pyritään suojelemaan muuta lajistoa, kuten metsäpeuraa, on ministeriön mukaan myös turvattavan lajin kanta maakunnassa ja koko maassa sekä lajin biologiset ominaispiirteet. Lisäksi lajin elinvoimaisuuteen liittyvät uhat tulee huomioida.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin mukaan poikkeuslupakäytäntöjen sujuvoittamisella parannetaan edellytyksiä suurpetojen poistolle erityisesti vahinko- ja turvallisuusperusteisilla luvilla.
”Samalla edistetään sosioekonomista kestävyyttä. Petovahingot ovat todellinen ongelma, ja niihin on pystyttävä puuttumaan tehokkaasti. Näillä joustoilla haemme nykyistä toimivampia käytäntöjä luontodirektiivin puitteissa, toteaa Essayah tiedotteessa.
Muutosten tavoitteena on lisätä joustavuutta erityisesti suurpetojen niin sanottujen vahinko- ja turvallisuusperusteisten poikkeuslupien myöntämiseen. Asetusmuutos astuu voimaan perjantaina 12.7.2024.
Miniteriön mukaan tuore asetus tukee pääministerin Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan ”Suurpetopolitiikkaa on hoidettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen kestokyvyn.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat





