Filosofit kassalla
Kolumni
Mari mörö
Entä miksi kyseinen nuori mies halusi keskustella ihmisten kanssa? Hän kertoi maksavansa näin velkaa yhteiskunnalle ilmaisista opiskeluista. Toiveissa oli myös dialogisuus, filosofian alakulttuurit kun eivät ole rantautuneet jokamiehen tasolle.
Viisi vuotta nähtiin Hesperian puistossa päivystävä filosofi. Kyltti ilmoitti, että tarjolla on keskustelua ja höpisemistä. Tiedoksi heti alkuunsa, että filosofi ei ulkoillut nestemäisten eväiden kanssa eikä kyseessä ollut piilokamera. Se oli akateemisen miehen urbaani yhteisöllinen tempaus.
Filosofiksi itsensä kouluttanut mies istui ihmisten tavattavissa ja häneltä saattoi kysyä mitä tahansa. Mikä on elämän tarkoitus? Mitä on aika? Kuinka pysyä järjissään? Kuinka elämän hauraus näyttäytyy niin yllättäen?
Filosofi istui penkillä, hengitti samaa ilmaa ja suojautui samalta auringolta kuin kaikki muutkin. Joku erehtyi luulemaan miestä kylähulluksi ja luuli, että tempaus on ovela tapa pummata rahaa.
Neljässä vuodessa on tapahtunut paljon. Olisiko aika ihan vaihtelun vuoksi palkata lautamiesjärjellä varustettuja keikkatyöläisiä kertomaan tai ainakin perustelemaan, mitä järkeä tässä nykyisessä maailmassa on, ja kannattaako vielä istuttaa omenapuu.
Hän halusi antaa jotain takaisin. Ele on sen verran harvinainen ja vaikuttava, että se jäi mieleen.
Kävelin itsekin filosofin kyltin ohi ja harmittelin hänelle, että en ehdi jäädä höpisemään. Minulla oli kiire puutarhaväen kokoukseen ja yötä myöten piti ajaa kotiin. Kotipihan taimet odottivat, sillä puutarhuri ei voi eikä halua poistua kotoaan kuin vasta ensilumien aikaan. Filosofialle on enemmän aikaa, kun maa jäätyy. Kasvukausi tuppaa olemaan tohinaa.
Aina kurssissaan olevien käytännöllisten taitojen harjoittaminen ja niiden ylläpito edesauttavat jatkuvuutta ja luovat tarkoitusta arkeen tässä varsin sekavassa maailmassa. Jos kylvät härkäpapua, niin härkäpapua sieltä tulee, ei esimerkiksi soijaa tai munakoisoa.
Viisas ihminen on viisas, vaikka taivaalla olisi Angela Merkelin näköisiä pilviä. Perusasioissa on arvonsa, mutta ei hintalappua. Tempputyöllistämisessä on ollut hullumpiakin vaihtoehtoja. Esimerkiksi 700 000 euroa on niin iso raha, että sillä saisi useita ympärivuotisia ajattelijoita. Jos ei filosofi-nimikettä haluta käyttää, niin titteli voidaan naamioida. Konsultti-sana on kuitenkin kielletty.
Perustarpeet ovat muuttumattomia, ja joillekin pitää kertoa se uutisena. Jos härkäpapu muuttuu soijaksi, jotakin on pahasti pielessä. Ehkä joku päivystävä filosofi voisi vastata, miten näin on päässyt käymään, ja kuka vaihtoi maan tai kauppasi sen.
Arkisia ja järjellä edes osittain käsitettäviä ihmeitä meistä kaikki toivovat. Kun kasvukausi pyrähtää käyntiin, on aika ottaa silmä käteen ja katsoa, minkä varassa täällä eletään.
Maa tuottaa ja ihminen kuluttaa – toisinaan myös toisinpäin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
