Älä unohda ohraa — Se on ­superfoodia siinä missä kaura tai ruiskin

Ohra on kotimaista viljaa, josta valmistuu niin olutta, leivonnaisia kuin ruokia. Kuva: Jaakko Martikainen

"Ohra on erittäin hyvä vilja, sitä voisi käyttää paljon nykyistä enemmän ja korvata esimerkiksi riisiä”, ylistää Helsingin yliopiston viljateknologian dosentti Tuula Sontag-Strohm.

Sontag-Strohmin mukaan ohran jalostus on Suomessa ollut korkeatasoista, samoin myllyjen tuotekehitys, mutta myllyjen mahdollisuudet mainostaa tuotteitaan ovat rajalliset, koska katteet ovat verrattain pienet.

”Ohra oli Pohjolan ensimmäinen leipävilja, kunnes muut viljat syrjäyttivät sen. Monilla myllyillä on hienoja ohratuotteita. Niiden eteen voisi tehdä työtä ihan samalla tavalla kuin on nyt tehty rukiin eteen”, Sontag-Strohm haastaa. Tarvittaisiin siis Pro Ohra -liikettä, joka opettaisi kuluttajat käyttämään ohraa nykyistä enemmän.

Suomessa viljellään eniten rehuohraa, viime vuonna yli 400 000 hehtaarilla. Mallasohraa viljeltiin noin 77 000 hehtaarilla. Maltaista tehdään olutta. Vain pienenpieni osa ohrasta menee elintarvikkeeksi ihmisille.

Ohra on yleensä keväällä kylvettävää kevätohraa. Syysohraa viljeltiin vain noin 139 hehtaarilla.

Suomi on maailman pohjoisin ohranviljelymaa, sillä ohraa pystytään viljelemään Lappia myöten.

Sontag-Strohmista on harmi, että ohra on jäänyt riisin varjoon lisukkeena. Se on terveellinen, kotimainen, edullinen ja kypsyykin nopeasti, jos käyttää esikypsytettyjä tuotteita.

Ohrajauhojen terveellisyys riippuu niiden hionta-asteesta. Jos ohran ytimen leseet on hiottu kokonaan pois, tuote ei ole niin terveellinen kuin esimerkiksi täysjyvähiutaleet, joissa koko ydin on valssattu.

”Ohralla on valtavan pitkät historialliset juuret, ja monissa maissa on leivottu ohutta ohrarieskaa. Sellainen tunnbröd eli ohutrieska kävisi hyvin esimerkiksi tortillojen sijasta, jotka leivotaan maissi- tai vehnäjauhosta.”