Lukijalta: Hallituksen mikromanagerointi hidastaa sote-palveluiden uudistamista

Hoitaja vanhuksen kotona. Kuvituskuva. Kuva: Markku Vuorikari

Sosiaali- ja terveyspalveluiden päätöksenteko maan hallituksessa juuttuu koko ajan erinäisiin yksityiskohtiin. Vanhusten kotihoidon uudistaminen on nyt mikromanageroinnin kohteena. Hallituksen ministerit antavat lausuntoja siitä, miten he menoja leikkaamalla tekevät ikään kuin hyvän työn ja patistavat hyvinvointialueita digitalisoimaan vanhusten kotihoivaa.

Vanhusten kotihoivan digitalisaatio on ollut ainakin Keski-Suomessa käynnissä jo toista vuotta.

Lääkeautomaatit ovat olleet kotihoivan ”hittituote”. Monet vanhukset ottavat sen mielellään, koska laite lisää turvallisuutta. Mikäli lääke jää ottamatta, hoitaja tulee paikalle tarkistamaan tilanteen.

Samoin verkon välityksellä tulevaa vuorovaikutusta on lisätty. Sen mukaan edetään, kun vanhusten tarpeet ja teknologia mahdollistavat.

Digitalisaatio on ollut välttämätöntä myös siksi, että hyvinvointialueiden rahoitus on ollut alimitoitettu palvelutarpeisiin. Kun hallitus leikkaa kotihoivan rahoitusta, henkilöstöä on käytännössä vähennettävä. Tulos on aivan nurinkurinen, kun kotona annettavaa hoivaa pitäisi vahvistaa, oli se sitten digitaalista tai fyysistä.

Säästötoimet osoittavat konkreettisesti sen, miten yksityiskohtaisesti nykyinen lainsäädäntö ohjaa hyvinvointialueita. Lainsäädäntö pitäisi nopeasti uudistaa tukemaan vaikuttavuutta eikä yksittäisten normien noudattamista.

Hallituksen mikromanagerointi on hidastanut tarpeellista uudistustyötä ja odotettua palvelureformia.

Keski-Suomessa on vahvistettu vanhusten kuntouttavaa päivätoimintaa, aloitettu seniorineuvolatoiminta sekä seniorikeskusyhteistyö kuntien ja järjestöjen kanssa.

Riskinä on, että seuraavaksi maan hallitus ohjeistaa meitä poistamaan nämä palvelut, koska ne eivät ole lakisääteisiä. Kuitenkin tiedämme, että vanhusten toimintakyky, terveys, hyvinvointi ja turvallisuuden kokemus pitää saada paranemaan. Ilman ehkäisevää työtä ei ympärivuorokautisen hoivan tarve vähene.

Jospa saisimme edes vaalien jälkeen käyntiin kansallisen sote-vision valmistelun. Tarvitaan mieluiten parlamentaarinen yhteinen tahtotila, jossa keskitytään pääasioihin. Ministeriöiden ohjaus pitää perustua vaikuttavuuteen eikä mikromanagerointiin.

Hyvinvointialueiden kyky johtaa ja uudistaa omaa toimintaansa vahvistuu koko ajan. Hallituksen kannattaa nopeasti muuttaa suuntaansa ja hoksata, ettei nyt eletä enää kuntamaailmassa, jossa yksityiskohtaisella ohjauksella varmistettiin yhdenvertaisuutta.

Ministeriön virkakunnan ”salainen” muistio, jonka ministeri Juuso eduskunnassa julkisti, on asiassa oikeilla jäljillä. Leikkaustavoitteet siitä kuitenkin pitäisi poistaa.

Maria Kaisa Aula

aluehallituksen puheenjohtaja (kesk.)

Keski-Suomen hyvinvointialue