Lähikouluja puolustettava yhdessä
Maaseudun lapsiperheille tärkein peruspalvelu on koulu.
Valitettavan moni kylä on ainoan lähipalvelunsa menettänyt vailla perusteellista näyttöä koulun lakkautuksen tarpeellisuudesta ja sen tuomista säästöistä.
Keskittäminen on tuonut maaseudulle palveluaukkoja, joiden on todettu rikkovan maaseutuasujien perusoikeuksia.
Viimeisen 25 vuoden aikana Suomen peruskouluista on lakkautettu puolet ja samalla muun muassa Pisa-tulokset ovat romahtaneet. Peruskoulun saavutettavuus on heikentynyt huomattavasti, opetus- sekä erityisopetuksen kustannukset nousseet ja kuljetuskulut lisääntyneet merkittävästi.
Voisiko tulkita, että lakkautusten vaikutukset ovat yhteydessä syntyneisiin seurauksiin?
Kuntien kouluverkkoa koskevien päätösten tulee noudattaa lasten oikeuksien sopimusta, ja valtion on toteutettava sopimuksen määräämiä oikeuksia eikä varsinkaan paeta kuntien autonomian taakse vastuutaan.
Monessa kunnassa kouluverkkopäätöksenteko kuvastaa toimintakulttuuria, joka ei luo uskoa kansalaisvaikuttamiseen ja lähidemokratian toteutumiseen.
Kouluverkko on osa palveluverkkoa, jonka kehittäminen on välttämätöntä.
Kumppanuudella tuotettavat palvelut voivat olla kustannustehokkaita, mikä on koko kunnan kestävän kehityksen etu.
Koulu taipuu eri-ikäisiä ihmisiä hyödyttäväksi palvelupisteeksi, jonka palveluita voidaan tuottaa kumppanuudella, lisätä asukkaiden hyvinvointia, vähentää korvaavia hoitokuluja ja vastata tuleviin taloushaasteisiin sekä ikärakenteen muutoksiin.
Kylät ja koulut on nyt jätetty vaille oikeusturvaa ja tukea. Kouluverkko tulee nähdä osana palveluverkkoa ja kehittää sen mukaisesti. Suomen lähikoulut ry. tulee yhteistyötahojensa kanssa tarjoamaan kehittävämpiä vaihtoehtoja koulujen lakkautuksille.
Vaihtoehdot tulevat palvelemaan kaikkia osapuolia ratkaisuilla, jotka luodaan yhteistyöllä, uusia innovaatioita unohtamatta ja tyrmäämättä.
Näissä ratkaisuissa kaiken keskiössä on lapsi ja maaseudun tulevaisuus.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
