Jokaiselle kuuluu palkka tehdystä työstä

Olen murheellisena lukenut maanviljelijöiden ahdingosta. Vaikka he tekevät arvokasta työtä kellon ympäri, ei palkkaa tehdystä työstä tahdo jäädä.

Olen itse maalta kotoisin, sikatilallinen tytär, mutta elämä vei muualle ja elätän nyt itseni ja kuusi lastani tehdastyöläisenä. Teen vain 40–50 tunnin työviikkoa, mutta saan elannon perheelleni.

Enkä huolehdi kuin kuudesta lapsesta; viljelijät huolehtivat myös niistä ammujista ja röhkijöistä kellon ympäri. Epäreilua!

Maksaisin mielelläni, vaikka maan pienituloisiin kuulunkin, vaikkapa viisi senttiä maitopurkilta lisää kaupan kassalla, kunhan tietäisin, että se viisi senttiä suoraan menisi maanviljelijälle.

Halpuutuksen sijaan haluan laittaa alulle kansanliikkeen, jolla turvattaisiin kohtuullinen toimeentulo heille, jotka ruuan takana ovat.

Tässä kohtaa tarvitsen jo apuanne, hyvät muut lukijat. En ole somessa, jota kautta kaikki tuntuu nykyisin toimivan.

Idean saa varastaa heti joku mediankäyttötaitoisempi!

En malta olla vielä ääneen ihmettelemättä sitä merien takaa tuodun ruuan määrää.

Onko suomalaisten pakko syödä niin paljon amerikkalaisia bataatteja, intialaisia viinirypäleitä ja mitä eksoottisimpia elintarvikkeita, kun Suomenkin pelloissa ja puu­tarhoissa kasvaa mahtavia juureksia ja hedelmiä ja kasviksia? Ja marjoja on metsät täynnä.

Jospa joku saa nyt kopin. Hyvää kevättä kaikille; ruuan tuottajille, jalostajille ja sen syöjille.