Lukijalta: Taimikonhoito tarvitsee tukea – se on sijoitus metsien tulevaisuuteen
Yhteiskunnan metsäpoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi on välttämätöntä, että metsänhoitoa ohjataan oikea-aikaisesti, kirjoittavat Lea Jylhä ja Mikko Syri MTK:sta. ”Kansantaloudellisesti tällä on iso merkitys.”
Taimikonhoito käynnissä. Kuvituskuva. Kuva: Johanna KokkolaJorma Seppänen kyseenalaistaa mielipidekirjoituksessaan metsätalouden Metka-tukien kohdentamisen ja tarpeellisuuden (MT 6.10.).
Suomen metsistä lähes puolet on yksityisessä omistuksessa, ja metsänomistajia on yli 600 000. Metsänomistajilla on tutkitusti monia erilaisia tavoitteita metsäomaisuutensa suhteen, mikä tuo myös monipuolisuutta metsien käyttöön.
Yhteiskunnan metsäpoliittisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin, että metsänhoitoa ohjataan oikea-aikaisesti – erityisesti metsänkasvatusketjun alkuvaiheessa. Taimikkovaiheessa tehdään metsikön kehityksen kannalta tärkeimmät toimet. Valitettavasti nämä työt jäävät usein myös tekemättä. Kansantaloudellisesti tällä on iso merkitys.
Taimikon ja nuoren metsän hoidon tavoitteena on ohjata metsänomistajia oikea-aikaiseen metsänhoitoon, riippumatta siitä, mitä kasvatustapaa metsässä sovelletaan. Näiden toimenpiteiden avulla vahvistetaan metsän terveyttä ja suotuisaa kehitystä, mikä luo pohjan tulevalle kasvulle ja laadukkaalle puuraaka-aineelle.
Valtion metsätalouden kannustejärjestelmä on tässä keskeinen työkalu. Sen tarkoituksena on kannustaa metsänomistajia investoimaan hyvään metsänhoitoon ajoissa. On osoitettu, että tuki lisää metsänomistajien omia investointeja metsätalouteen. Tämä on erityisen tärkeää toimenpiteissä, joiden taloudellinen hyöty realisoituu vasta vuosikymmenten päästä.
Tuki kohdistetaan yksityisille metsänomistajille – ei institutionaalisille omistajille kuten metsärahastoille tai metsäteollisuusyrityksille. Metsänomistajalle maksettavat Metka-tuet ovat veronalaista tuloa, näin ollen myös valtion talous saa niistä osansa, kuten myös työntekijöille maksetuista palkoista.
Oikea-aikainen metsänhoito myös vahvistaa metsien sietokykyä ja sopeutumiskykyä ilmastonmuutokseen. Hyvin kasvavat metsät tuottavat uusiutuvaa raaka-ainetta, jolla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita. Samalla ne toimivat tärkeänä hiilinieluna, joka auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta ja tukee Suomen ilmastotavoitteita.
Aktiivinen ja oikea-aikainen metsänhoito on linjassa sekä Kansallisen metsästrategian että hallitusohjelman tavoitteiden kanssa. Metsänhoidon tukeminen ei ole vain metsänomistajan etu – se on sijoitus koko Suomen tulevaisuuteen.
Lea Jylhä
asiantuntija, kotimaan metsäpolitiikka
Mikko Syri
kenttäpäällikkö
MTK Metsänomistajat
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
