Yliö: Eläinten hyvinvoinnin huomioiva tuotanto on resurssitehokasta
Maatalouspolitiikkaa ja -tukia tulee suunnata kestävämpään eläintuotantoon, kirjoittavat Satu Raussi ja Tiina Kauppinen Eläinten hyvinvointikeskuksesta. ”Tuottajan pitää voida tulla toimeen vähemmällä eläinmäärällä, jotta eläinyksilöiden hyvinvoinnista huolehtiminen on tuottajan jaksamisen puolesta mahdollista.”
Broilereita. Kuvituskuva. Kuva: Johannes TervoTuotantoeläimeksi syntynyt eläinyksilö on paitsi tunteva olento, myös resurssi, jonka ei pitäisi syntyä turhaan. Resurssitehokas tuotanto toimii eläimen, tuottajan ja ympäristön hyvinvoinnin ehdoilla. Tuotanto, jossa eläinyksilöitä syntyy turhaan tai kuolee paljon ennenaikaisesti, ei ole tehokasta.
Hyvinvointi eläimen kokemuksena sen omasta psyykkisestä ja fyysisestä olotilasta kuuluu oleellisena osana vastuulliseen ruoantuotantoon ja -kulutukseen. Eläinyksilön tekeminen näkyväksi vähentää tutkitusti eläinperäisten tuotteiden kulutusta, joten kulutuksen mittaaminen yksilöinä kilojen sijaan voi auttaa pääsemään lähemmäs ravitsemussuositusten mukaista lihan enimmäiskulutusta.
Eläinten hyvinvointia edistävää uutta teknologiaa pitää ottaa meilläkin käyttöön.
Kananmunien tuotannossa ei ole käyttöä kukkotipuille, jotka kuoriutumisen jälkeen lopetetaan. Sukupuolen tunnistaminen alkiovaiheessa on teknologisesti ja käytännössä mahdollista. Sukupuoli tunnistetaan munasta ennen kuoriutumista, ennen kuin tuntoisuus kehittyy, ja munat lopetetaan asianmukaisesti. Edellä kuvattu on jo käytäntöä ja säädöstasolla toteutettava Saksassa ja Ranskassa.
Jokaisen maan kansalaisille oman maan ruoantuotanto on tärkeää. Myös huoltovarmuus on noussut syystäkin keskusteluun viime aikoina.
Olemme tottuneet ajattelemaan, että eläinten hyvinvointi ja terveys ovat meillä hyvällä tasolla, syömme suurelta osin kotimaista ruokaa, ja olemme omavaraisia esimerkiksi lihantuotannon suhteen. Kuitenkin siipikarjan tuotantomme on tuonnin varassa, sillä meillä ei ole omaa ison mittakaavan jalostusta. Omaa eläinainesta kuitenkin löytyy kirjolohen, siian, sian ja naudan osalta. Myös siipikarjan rehussa olemme osin riippuvaisia tuonnista.
Tuottajan pitää voida tulla toimeen vähemmällä eläinmäärällä, jotta eläinyksilöiden hyvinvoinnista huolehtiminen on tuottajan jaksamisen puolesta mahdollista.
Eläinjalostuksessa hyvinvointiominaisuuksille soisi nykyistä isomman painoarvon. Vain muutaman viikon nopeakasvuista broileria hitaammin kasvavaksi jalostetun broilerin hyvinvointi on tutkitusti nopeakasvuista parempi. Pidemmän kasvatusajan vuoksi hitaampikasvuiset broilerit ovat teuraskokoisina suurempia, jolloin tarvittava lihan määrä saadaan pienemmällä eläinyksilöiden määrällä.
Myös pienemmän kasvatuksenaikaisen kuolleisuuden ansiosta suurempi osa kuoriutuneista yksilöistä päätyy teurastamolle. Hitaammin kasvava broileri onkin hyvinvoinnin näkökulmasta parempi, ja tuotanto saisi jo alkaa Suomessakin.
Maatalouspolitiikkaa ja -tukia tulee suunnata kestävämpään eläintuotantoon. Tuottajan pitää voida tulla toimeen vähemmällä eläinmäärällä, jotta eläinyksilöiden hyvinvoinnista huolehtiminen on tuottajan jaksamisen puolesta mahdollista. Isoissa yksiköissä, joissa eläinmäärät ovat suuret, myös riskit ovat isot eläintautien, tulipalojen, energiakatkosten tai luonnonkatastrofien ilmetessä.
Tuotantoa tulisi huoltovarmuuden nimissä monipuolistaa ja eläinten muutoskestävyyttä ja sopeutumista parantaa esimerkiksi rehun ja kuivikkeiden saatavuuden muuttuessa.
Hyvinvoiva eläin kykenee paremmin sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin ja vastustamaan taudinaiheuttajia, ja tarvitsee vähemmän lääkkeitä.
Mikrobilääkeresistenssi tappaa globaalisti vuosittain miljoonia ihmisiä, ja eläintuotannolla on iso osuus resistenssin synnyssä. On mahdollista, että seuraava ihmistenkin hyvinvointia uhkaava pandemia on peräisin eläintiloilta. Esimerkiksi korkeapatogeenista lintuinfluenssaa on Yhdysvalloissa todettu siipikarjan lisäksi lehmillä, jopa siallakin. Meillä samaa virusta on löytynyt luonnonlintujen lisäksi turkiseläimistä.
Käyttämiemme eläinten tulisi kestää terveinä ja hyvinvoivina nykyistä paremmin. Eläinjalostuksesta on parhaillaan tekeillä hyvinvointilain mukainen asetus. Se tulee ottaa tehokkaasti käyttöön niin tuotanto- kuin lemmikkieläinten jalostuksessa.
Euromaiden kansalaiset haluavat kyselyiden mukaan parempaa hyvinvointia eläimille.
Eläinten ja niiden elämänlaadun tuotantotiloilla tulisi olla näkyvämmin ja avoimemmin esillä kuluttajille. Lihankulutuksemme vähenee hienoisesti, mutta teurastettujen eläinten yksilömäärät ovat nousseet valtavasti broilereiden suuresta määrästä – yli 80 miljoonaa teurasyksilöä vuonna 2023 – johtuen.
Hyödyntämiemme eläinyksilöiden määrää on eläinten hyvinvoinnin ja tuotannon resurssitehokuuden nimissä järkevää vähentää. Samalla eläimille hoitajineen on turvattava paremmat hyvinvoinnin edellytykset.
Satu Raussi
Tiina Kauppinen
Eläinten hyvinvointikeskus
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
