Raikas ”eräjorma” kelpaa taas

Eränkäynti on ollut myötätuulessa jo ennen korona­epidemiaa. Tervastulen tuoksu ja raskaat maastopäivät kiinnostavat yhä enemmän työn uuvuttamia ihmisiä sukupuoleen katsomatta.

Monelle kyse on trendistä, mutta on kiinnostuksen taustalla muutakin. Itse pudotettu lintu tai kaadettu peura tuo ravinnon turvallisen matkan päähän. Kalat, sienet ja marjat. Kaikkea riittää, jos osaa pyytää.

Jokainen voi hahmottaa, mistä itse hankittu suupala on peräisin. Ja ruuan raaka-aineella on tarina. Nämä seikat tuntuvat korostuvan juuri nytkin. On helpompi olla ja elää, kun tärkeät asiat saadaan läheltä.

Olen elänyt lähes luontaistaloudessa jo vuosia. Omavarai­suutta kohden siis. Enkä ole enää yksin – 850 000 suomalaista haaveilee tutkimusten mukaan muutosta maalle. Aika moni on ottanut yhteyttä koronan levitessä maahamme ja sekoittaessa paljon.

Kaikkea sairaus ei sekoita. Kasvit alkavat kasvukautensa ja eläimet lisääntyvät pian. Luonnon ihmeet toteutuvat ja elämä jatkuu.

”Eräjorman” vuodenkierto lähestyy jo sadonkorjuutakin, vaikka siihen on vielä aikaa. Taidoillamme on käyttöä ja kysyntää. Eräjorma kelpaa taas.