Lukijalta: Nykyisen eläkejärjestelmän valuviat kannustavat lapsettomuuteen

Lapsiperhearkea. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää

Työeläkejärjestelmässä sukupolvi maksaa edellisen eläkkeet mutta ”valuvikana” se ei kannusta kestävyyteen eli riittävän syntyvyyden ylläpitoon. Pikemminkin se edistää lapsettomuutta, sillä eläke-etu on riippumaton huollettujen lasten lukumäärästä, lasten hoitoon kuluneesta työstä ja varallisuudesta.

Lapsipula johti julkisen talouden alijäämään. Syntyvyys alitti uusiutumistason 1969 ja on enää puolet tahdotusta määrästä, joka on 2,4 lasta. Eläkejärjestelmä edellyttää̈ maksajia eli tervettä ikä- ja väestörakennetta sekä -taloudellista huoltosuhdetta.

Menojen leikkaus ei korjaa perusongelmaa. Kestävälle pohjalle päästäisiin porrastamalla eläke-etuja lapsia huoltaneiden hyväksi huollettujen lasten lukumäärän perusteella. Tällöin lasten kasvatukseen aikaa ja rahaa käyttäneet henkilöt saavat oikeudenmukaisen korvauksen työstään sekä jatkuvuuden ylläpidosta.

Näin toimitaan monissa valtioissa. Ranskassa molemmat vanhemmat saavat kolmannesta lapsesta 10 prosentin korotuksen eläkkeeseensä ja täydelle eläkkeelle voi siirtyä nuorempana. Julkisella sektorilla kolmannesta lapsesta alkaen saa vielä ylimääräisen viiden prosentin korotuksen eläkkeeseen.

Kansantalouden tilinpito ei huomioi kotityön arvoa. Näin todellisesta bruttokansantuotteesta puuttuu kolmannes, vuositasolla 100 miljardia euroa. Väite, että lasten vanhemmat pitäisi siirtää palkkatyön piiriin, on niin työn tuottavuuden kuin jatkuvuuden osalta virheellinen. Lastenhoitotyön arvon tunnustaminen ja kompensoiminen on yleinen etu.

Reilun eläke-etuuden myöntäminen lapsia huoltaneille vanhemmille ei aiheuta kustannuksia, sillä jokainen lapsi ylikompensoi työurallaan hoitokulunsa. Lasten hoidosta myönnetyllä eläke-etuudella on reaalivakuus, joka koituu niin lasta hoitaneiden kuin yleiseksi hyväksi.

Eläkkeiden porrastus huollettujen lasten lukumäärän mukaan, lisää tasa-arvoa varsinkin lapsia hoitaneiden naisten osalta. Se ratkaisee myös perheen kotityön ja palkkatyön välistä näennäistä ristiriitaa.

Uudistus on reilu vapaaehtoisesti tai muutoin lapsettomille, sillä heidän ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa jättäytymisestä muiden huoltamien jälkipolvien varaan ja he voivat sijoittaa lasten huoltamisesta säästämänsä varat eläketurvaansa.

Eläke-etujen porrastus tukee kansalaisten tahtoman lapsiluvun saavuttamista. Näin autamme yhteiskuntaa julkisen talouden alijäämän taittamisessa ja elinvoiman ylläpidossa. Lapsiperheitä ja kestävyyttä ylläpitävää periaatetta on sovellettava myös verotuksessa.

Kristiina Paju

puheenjohtaja

Lapsiperheiden Etujärjestö ry