Lukijalta: Suomessa eläketurvaeuron tuottaminen on kallista OECD-maihin verrattuna

Kerätyistä maksuista maksetaan nykyisten eläkeläisten eläkkeet, osa rahastoidaan tulevia eläkkeitä varten. Kuvituskuva. 

Heikki Tikanmäki vastasi (MT 12.4.) Jouko Ylä-Liedenpohjan kirjoitukseen (MT 5.4.) eläkejärjestelmästä. Vastauksessaan Tikanmäki korosti, että koron valinta on keskeinen tuloksia ohjaava oletus. Vaikka eläkejärjestelmä on vain osittain rahastoitu, toteutuneella korolla on valtava vaikutus, järjestelmän sijoitusvarallisuus on nyt noin 250 miljardia euroa.

Suomalaisen eläkejärjestelmän sijoitustuotot häviävät trendinomaisesti verrattuna kehittyneiltä markkinoilta saataviin hajautettujen sijoitusten tuottoihin. Sen ei pitkällä aikavälillä pitäisi olla tilastollisesti mahdollista. Heikkojen sijoitustuottojen systeemiominaisuus kuitenkin voi tulla esimerkiksi vakavaraisuusvaatimuksista tai sijoittamisesta, johon sisältyy näkemys markkinoista.

Eläkejärjestelmä ei periaatteeltaan ole monimutkainen: kerätään eläkemaksuja, joilla maksetaan eläkkeitä ja/tai sijoitetaan kehittyneille markkinoille ja maksetaan eläkkeitä myöhemmin.

Eläketurvan tuottamisen kustannuksissa ei pitkällä tähtäimellä pitäisi olla kansainvälisiä eroja. Silti Suomessa tämä eläketurvaeuron tuottaminen on OECD-maihin verrattuna kallista, vaikka huomioitaisiin, että Suomessa myös työkyvyttömyyseläkkeet ovat mukana työeläkejärjestelmässä.

Eläkejärjestelmä ei ole muusta kansantaloudesta irrallinen, vaan se on yksi kansantalouden tärkeimpiä osia. Eläkejärjestelmän tehokkuus eli markkinoiden potentiaalia vastaavat sijoitustuotot ja optimoitu eläkevakuutusmaksutaso pitävät huolen siitä, ettei osasta vakuutusmaksua muodostu Ylä-Liedenpohjan kuvaamaa veroa.

Eläkevakuutusmaksua määriteltäessä liiallinen varovaisuus eli liian korkea eläkevakuutusmaksu alkaa toteuttaa itse niitä heikkoja odotuksia, joilta korkealla maksulla varaudutaan. Odotus toteutuu, kun tuo vero syö kuluttajien ostovoimaa ja pääomia kerätään heikosti tuottaviin rahastoihin, kuten totesin vastauksessani Ylä-Liedenpohjan kirjoitukseen (MT 12.4.)

Talouteen saataisiin lisää elinvoimaa ja julkisen talouden tasapainoa, mikäli eläkevakuutusmaksuja alennettaisiin kuten Ylä-Liedenpohja ehdotti.