Yliö: Henkilöautojen sähköistyessä raskas liikenne ei saa joutua yhä raskaamman verotaakan alle
Kuljetus- ja logistiikka-alan huolena on, että se on joutumassa pienenevän liikenteen verokertymän maksumieheksi, kirjoittavat Anssi Kujala ja Petri Murto Suomen Kuljetus ja Logistiikka Skal ry:stä. Henkilöautojen sähköistyessä raskas liikenne maksaa yhä suuremman osan polttoaineveroista.
Lannoitteita maatilalle. Suomi on riippuvainen maantiekuljetuksista, muistuttavat kirjoittajat. Kuvituskuva. Kuva: Markku VuorikariLiikenteen verotuksella on pyritty ohjaamaan suomalaisia vähäpäästöisempiin vaihtoehtoihin. Päästöpohjainen verotus ja liikenteen muuttuminen yhä vähäpäästöisemmäksi tarkoittaa kuitenkin sitä, että liikenteestä kerätty vuotuinen verotuotto on pienentynyt viimeisen viiden vuoden aikana yli 600 miljoonalla eurolla. Liikenteen erillisveroja valtio kerää edelleen noin 4,5 miljardia euroa vuosittain, ja lisäksi useita miljardeja euroja liikenteeseen liittyviä arvonlisäveroja.
Suunta liikenteen verotuottojen kehityksessä on selvä. Päästöjen edelleen pienentyessä pienenevät myös tieliikenteestä kerättävät verotulot.
Latausverkoston kehittyminen ja sähköisten henkilöautojen tarjonnan kasvaminen ovat mahdollistaneet päästöttömän ja samalla vähemmän verotetun liikkumisen vaihtoehdon yhä useammalle suomalaiselle.
Raskaassa tavaraliikenteessä ei samanlainen sähköistyminen ole vielä mahdollista. Suomen Kuljetus ja Logistiikka Skal ry:n arvion mukaan vielä vuonna 2030 noin 90 prosenttia maanteiden tavaraliikenteen energiankulutuksesta pohjautuu dieseliin, joko uusiutuvaan tai fossiiliseen.
Kuljetus- ja logistiikka-alan huolena on, että se on joutumassa pienenevän liikenteen verokertymän maksumieheksi.
Polttoaineveron korotus on ollut suosittu valtion talouden paikkauskeino, ja tulevaisuudessa polttoaineveroista yhä suuremman osan maksaa raskas liikenne henkilöautojen sähköistyessä.
Polttoaineveron korotukset iskevät aina kovaa Suomen logistiikkakustannuksiin. Yhden sentin korotus dieselin polttoaineveroon tarkoittaa 12 miljoonaan euron lisäkustannuksia maanteiden tavaraliikennettä harjoittaville yrityksille.
Kuljetusyritysten ja niiden kuljettajin maksamat verot ja veroluonteiset maksut muodostavat jo nyt kolmanneksen koko alan liikevaihdosta.
Kuljetusalan toimintaedellytyksistä huolehtiminen onkin tärkeää. Alan, jota ilman kaupoissa ei olisi ruokaa, apteekeissa lääkkeitä, huoltoasemilla polttoainetta, rakennustyömailla materiaaleja, suomalaisilla autoja tai Suomen teollisuudella raaka-aineita. Alan, jota ilman ihan jokaisen suomalaisen elämä pysähtyisi.
Liikenteen verotaakkaa ei tule lisätä – sitä on laskettava.
Hallitusohjelmaan kirjatulle, parhaillaan käynnissä olevalle liikenteen verotuksen kokonaisuudistukselle on tarvetta. Kyseessä on monenlaisia yhteiskunnallisia ulottuvuuksia sisältävä prosessi. Uudistus edellyttää sellaista kokonaiskuvan huomioon ottamista, joka liikenteen pistemäisissä veropäätöksissä on tähän saakka loistanut poissaolollaan.
Liikenteen verotuksen uudistamisessa yhtenä lähtökohtana tulee olla ymmärrys siitä, miten ratkaisevassa asemassa maamme logistinen kilpailukyky on investointien houkuttelemisessa Suomeen.
Kyse on myös olemassa olevan tuotannon toimintaedellytysten turvaamisesta. Kohtuullisella liikkumisen hinnalla on väistämätön yhteys myös tavallisen suomalaisten ostovoiman turvaamiseen.
On selvää, ettei vähäpäästöistä liikennettä tule verottaa korkeampipäästöisen liikenteen lailla. Liikenteen hupenevaa verokertymää paikatessa ei myöskään ole perusteltua lisätä raskaan liikenteen kustannustaakkaa entisestään.
Verokertymään on kuitenkin mahdollista hakea täydennystä liikennesektorin ulkopuolelta kohteista, joiden verotus Suomessa on alhaista. Yksi tällainen on sähkö: jo yhden sentin korotus sähköveroon per kilowattitunti veroluokassa 1, teollisuuden ulkopuolella, tuottaisi 430 miljoonan euron verotuoton vuodessa. Korotuksen jälkeenkin sähkön energiasisältövero olisi pienempi kuin dieselöljyllä ja alle puolet moottoribensiinin tasosta.
Miljoonia – myös epäreilua kilpailuetua poistavia – veroeuroja saavutetaan raideliikenteessä käytetyn polttoaineen alhaisemman verotuksen korjaamisesta yhteneväksi maanteiden tavaraliikenteen kanssa, samoin kuin tavaraliikenteessä käytettävissä traktoreissa polttoöljyn käytön oikeuttavan päivämaksun korotuksella.
Emme voi vaikuttaa Suomen etäiseen sijaintiin, riippuvuuteen meriviennistä ja -tuonnista tai maamme pitkiin välimatkoihin. Voimme kuitenkin olla lisäämättä näistä johtuvia haasteita ja kustannuksia.
Liikenteen verotaakkaa ei tule lisätä – sitä on laskettava. Liikkumisen ja logistiikan alenevat kustannukset ovat lopulta koko Suomen etu. Ja juuri siitähän valtion päätöksenteossa pitääkin olla kyse.
Anssi Kujala
toimitusjohtaja
Petri Murto
johtaja, asiantuntijapalvelut
Suomen Kuljetus ja Logistiikka Skal ry
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
