Saako olla sinkkumuna, pötkömuna vai juokseva? – Munax kehittää kananmunista menestystuotteita

Mielipide

16.3.201819:52

Kolumni

Riitta Mustonen

Hannu Majander, Janne Torikka ja Juha Venno uskovat muna-alan valoisaan tulevaisuuteen. Kuva: Kari Salonen

Munax on kehittänyt kananmunasta smoothien ja munavoin. Juoksevaan valkuaiseen, salaattivalkuaiseen ja sinkkumunaan mallia on haettu ulkomailta. Kuva: Kari Salonen

Kanat syövät lähiruokaa eli rehustus on 70–80-prosenttisesti kotimaista viljaa. 10 prosenttia on Paraisten kalkkia ja loppu tuontivalkuaista eli soijaa. Kuva: Kari Salonen

Turku-Pori-tien varrella ensin pistää silmään iso limsatölkki Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan seinällä ja pian sen jälkeen Munaxin tuotantolaitokset. Munabisnes työllistää Laitilassa jo enemmän kuin panimo, noin 80 henkeä.

Miten Laitilasta on tullut Suomen munamekka?

Munaxin toimitusjohtaja Janne Torikka hymyilee. Hän arvelee juurten juontuvan siihen, kun siirtolaiset asuttivat Varsinais-Suomea ja lähes joka tilalla tuotettiin munia. "Meilläkin oli siirtolaistila ja kananpidolla aloitettiin."

Kanoja Torikalla on vieläkin, mutta nyt niistä huolehtivat vaimo ja poika. Isännän aika menee Munaxin töissä.

Torikka ja kaksi muuta kananmunantuottajaa, Hannu Majander ja Juha Venno, päättivät viisitoista vuotta sitten perustaa kananmunapakkaamon ja kananmunatuotteita valmistavan yrityksen.

Kaikki kolme miestä työskentelee yrityksessä: Majander kehitys-, Venno teknisenä ja Torikka toimitusjohtajana. Jokainen tuottaa tiloillaan yhä myös munia. Se on heistä tärkeää, sillä siten säilyy tuntuma maatalouteen. "Tiedämme, mitä tarkoittaa hyvinvoiva tila ja eläin."

Eläinten hyvinvointi nousee kananmunakeskusteluissa jatkuvasti esiin. Torikan mukaan sekä eläinten että niiden hoitajien olosuhteet ovat kohentuneet huomattavasti ja eläinten pidosta on tullut entistä ammattimaisempaa.

Munaxilla on noin 60 kananmunantuottajaa, joiden kanamäärä vaihtelee kolmestatuhannesta yli sataantuhanteen. Torikka ei halua sanoa, paljonko Munaxin tiloista on luomutiloja, mutta paljastaa, että enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin eli yli kuusi prosenttia.

"Luomumunien kulutus kasvaa kaksinumeroisin luvuin, mutta niin kasvaa myös munien ja munajalosteiden kulutus. Se on mukavaa, koska siinä näkyy, että tuotekehitystyö kantaa hedelmää", Torikka iloitsee.

"Mutta jos itse olisin kana, valitsisin ulkotarhakanalan. Saisin syödä tavanomaista GM-vapaata rehua ja liikkua vapaasti ulkona."

Juoksevaa munanvalkuaista tetrassa, kypsää valkuaispötköä, säilyvää munavoita, muna-marjasmoothieta...

Munax on panostanut voimakkaasti tuotekehitykseen. Sen Laitilan Proegg -tuotteita on myynnissä niin vähittäiskaupoissa kuin suurkeittiöpuolella.

Osaan tuotteista on saatu idea ulkomailta, mutta osa on ihan omaa kehittelyä, kuten smoothiet ja munavoi. Useimmissa valttina on helppous ja ravintoarvo.

Jokainen kokki tietää, miten vaivalloista on joskus kuoria keitettyjä munia tai erotella keltuaisia valkuaisista. Jos munat voi ostaa valmiiksi kuorittuina tai jopa munavoina, se helpottaa etenkin suuria määriä käsiteltäessä. Tai valuttaa valkuaisen suoraan tölkistä, kun tarvitaan valkuaisvaahtoa.

Ruokahävikkikin vähenee, kun tuotteiden säilyvyys paranee. Säilyvyyttä on saatu pidennettyä ennen kaikkea teknisillä ratkaisuilla kuten painekäsittelyillä ja pastöroinnilla.

Suomen munamarkkinat ovat olleet vähän kummalliset. Meillä on maailman puhtaimmat munat, mutta niitä ole oikein osattu muille mainostaa, onpahan syöty vain omat munamme ja taannoin vielä syyllistytty syömisistämme, kun munien sanottiin nostavan kolesterolia.

Nyt tilanne on muuttunut. Munista puhutaan jopa superfoodina, sillä muna on lähes täydellinen ravintoarvosisällöltään. Vitamiineista vain C puuttuu, mutta proteiinia on paljon ja jos keltuaisen jättää pois, niin valkuainen on melkein rasvatonta.

Kun tähän lisää suomalaisten munien korkean laadun: ei salmonellaa, ei antibiootteja, ei geenimanipulointia, ei jäämiä, niin luulisi, että meillähän on käsissämme todellinen kultamuna.

Mutta ei, kuorimuna on Suomessa edelleen halpa elintarvike ja vienti muualle on vähäistä.

Munaxin munamassaa ja keitettyä, kuorittua munaa menee Skandinaviaan ja luomu- ja free range -kuorimunia jonkun verran kahdeksaan Euroopan maahan. Munax on palkannut työntekijän vientiä vauhdittamaan ja markkinoi tuotteitaan myös Laitilasta käsin.

Torikka toivoo, että vientiä ja sitä myöten munien tuotantoa pystyttäisiin kasvattamaan. "Vientityö on pitkäjänteistä. Suomessa ei vielä ole osattu markkinoida munia tarpeeksi hyvin."

Munaxin lisäksi Suomessa on puolenkymmentä isoa munapakkaamoa ja satakunta pientä. Torikan mukaan Munaxin markkinaosuutta on vaikea tietää, koska Nielsen ei enää tilastoi osuuksia. On kuitenkin hyvä, että pakkaamoita on paljon, hän sanoo.

"Onhan pienpanimoitakin ja niitä tarvitaan ihan niin kuin pieniä munien tilapakkaamoitakin. Muna on lähiruokaa parhaimmillaan."

Munax on pakkaamoista ainoa, joka on valmistaa myös munajalosteita. Kehitystyö on hidasta, ja vie aikansa ennen kuin uudet valmisteet saadaan ujutetuksi reseptiikkaan.

"Kananmuna poistui ruokalistoilta, mutta pikkuhiljaa se saadaan sinne takaisin", Torikka uskoo.

Kolmen isännän yrityksestä Munax on kasvanut viidessätoista vuodessa Suomen johtavaksi munataloksi, jonka liikevaihto on vajaa 40 miljoonaa euroa vuodessa.

Tulevaisuus näyttää Torikasta valoisalta, sillä munamarkkinat tuntuvat rauhoittuneen eikä Suomessa ole enää kananmunien ylituotantoa.

"Nyt tuotetaan suunnilleen se, mitä kulutetaan. Pääsiäisenä voi olla jopa pientä pulaa munista."

Tuotannon suurin uhka ovat eläintaudit. Suomalaisia kanoja ei lääkitä antibiootein, ainoastaan rokotetaan tauteja vastaan, eikä meillä ole esiintynyt epidemioita.

Hyvästä tilanteesta Torikka kiittää tuottajien osaamista ja nykyistä viranomaisyhteistyötä, sekä paikallisesti että Eviran kanssa.

"Viranomaisyhteistyö on muuttunut selkeästi. Se on konsultoivaa. On maan poliittinen tahto, että elintarvikkeita myös viedään, ja se näkyy meille saakka."