Lukijalta: Tarvitsemme polttokattiloita talvikuukausiin

Voimalaitos. Kuvituskuva. Kuva: Petteri Kivimäki

Polttaminen on ollut turhaan paheksuttua energiantuotannossa. On tosiasia, että tarvitsemme puun, turpeen ja muun biomassan polttoa sekä yhdistettyä lämmön ja sähköntuotantoa Suomessa.

Talvikuukausina on pitkiä aikoja, ettei tuule eikä paista. Norja ja Ruotsi ohjaavat sähköä enenevästi uutta kaapelia myöten kalliimman hinnan markkinoille Britanniaan. Emme voi tuudittautua venäläisenkään sähkön varaan. Vesimassoja liikuttavia pumppuvoimaloita ei näyttänyt syntyvän Pyhäjärvelle eikä Kemijärvelle. Akkujen kapasiteetti riittää pahimpaan hätään, mutta nekään eivät ratkaise ongelmaamme. Ongelmajätteitä sisältävän moskan rahtaaminen ulkomailta poltettavaksi on typeryyden huippu.

Kotimainen turve-puupaletti on toimiva yhtälö. Orpon hallituksen poistama turveverovapautus pienlaitoksille täytyy palauttaa ja etsiä järkeviä kannusteita myös isommille yhdistetyn lämmön ja sähköntuotannon yksiköille. Turveluvituksen pitää olla jämptiä, mutta sen tulee tapahtua nykyistä nopeammin.

EU:n päästökaupan laskentamallin vuoksi turve on epäedullisempi polttoaine kuin kivihiili tai öljy. Päästöt lasketaan energiayksikköä kohti. Koska turve on vähemmän tiivistynyt kuin kivihiili, päästöt ovat korkeat.

Ruuassa päästöjä ei lasketa energiasisältöä vaan kiloa kohti, vaikka kehon polttoaineeksi sitä käytämmekin. Olisiko meillä syytä tutkia, mistä laskentatavan erot johtuvat?

Norja on Venäjän pakotteiden myötä lisännyt vauhdilla omaa öljyntuotantoaan. Norjan öljyrahaston arvo vuonna 2025 on ylittänyt 1 700 miljardia euroa. Lisäksi maakaasun tuotantomäärät kasvavat huimaa vauhtia. Meillä Orpon hallitus linjasi turpeen käytön lopetettavaksi. Jos meillä olisi varantoja öljystä tai kaasusta, käyttäisimmeköhän niitäkään?

Ruotsissa turve on hyväksytty mukaan uusiutuvan sähkön sertifikaattijärjestelmään. Turpeella tuotettu sähkö saa siellä taloudellista tukea samalla tavalla kuin tuuli- tai aurinkovoima, mikä parantaa sen kilpailukykyä energiamarkkinoilla.

Juuri nyt on aika tehdä mittavia panostuksia kaiken biomassan hyödyntämiseen. Peltobiomassat ja biokaasutuotanto tulee nostaa uudelle tasolle, puun poltolle ei saa tehdä veroja.

Tämä ei kuitenkaan riitä. Ruotsin kaltainen malli turpeelle pitää toteuttaa Suomessakin, sillä se lisää energian huoltovarmuutta.

Anne Kalmari

kansanedustaja (kesk.)

maa- ja metsätalousvaliokunnan vpj.