Luonnonvarakeskus ei selkiytä vaan hämmentää sekavaa metsänielukeskustelua

Vähän väliä muuttuvat tiedot ovat tehneet metsien hiilensidonnan seuraamisesta haastavaa. Kuva: Sanne Katainen

Metsä|Metsäpolitiikka

24.1.202617:00

Kolumni

Risto Isomäki

Suomen metsien hiilinielu kutistui muutaman vuoden ajaksi paljon aiempaa pienemmäksi. Ilmiö oli seurausta puuston kasvun hidastumisen ja hiukan keskimääräistä suurempien hakkuiden yhteisvaikutuksesta.

Kasvun hidastuminen puolestaan johtui osin puuston ikärakenteesta ja osin sääolosuhteista. Vuodet 2023 ja 2024 olivat maapallon tähänastisen mittaushistorian lämpimimmät. Metsien hiilinielut romahtivat tämän ennennäkemättömän lämpöaallon seurauksena maailmanlaajuisesti noin puoleen normaalista tasostaan.

Hiilinielun pieneneminen sai meillä osakseen valtavan määrän julkisuutta. Vaikka alan tutkijat korostivat, että pitkäaikaiset keskiarvot ovat lyhyitä heilahteluja tärkeämpiä, Suomessa syntyi melkoinen paniikki hiilinielun romahtamisesta ja EU:n meille sen takia mahdollisesti määräämistä sakoista.

14. marraskuuta 2025 Luke ilmoitti, että Suomen metsien puumäärä on taas alkanut kasvaa nopeasti. Suomen metsissä oli sen mukaan tuolloin jälleen peräti 26 miljoonaa kuutiota enemmän runkopuuta kuin vuotta aiemmin. Toisin sanoen pelkän runkopuun kasvu oli jälleen vuoden aikana poistanut ilmakehästä noin 25 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Jos juuriin, kantoihin ja oksiin on sitoutunut puolet tästä, pelkkä metsiemme puusto oli jälleen poistanut ilmasta melko tarkkaan saman verran hiiltä kuin fossiilisten polttoaineiden käyttö oli sitä ilmakehään vapauttanut.

Tässä laskelmassa ei sitä paitsi ole otettu huomioon metsien maaperän hiilinieluja eli humukseen, karbonaatteihin ja bikarbonaatteihin sitoutunutta hiiltä. Luke olettaa edelleen, että nämä hiilinielut ovat tasan nollan suuruisia, vaikka olemassa oleva todistusaineisto viittaisi toiseen suuntaan.

Miksi metsien hiilinielu alkoi jälleen kasvaa? Tärkein syy on hakkuiden määrää pienentänyt talouden taantuma, mutta myös pahimman globaalin lämpöaallon ohi meno on todennäköisesti vaikuttanut asiaan.

Hiilinielun romahdus keräsi niin valtavan määrän julkisuutta, että myös vastakkaisen käänteen olisi pitänyt olla iso uutinen. Se on kuitenkin jäänyt erittäin vähälle huomiolle. Monet tiedotusvälineet eivät maininneet Luken uudesta tilannetiedotuksesta sanallakaan.

Luken seuraava, vuotta 2024 koskenut tiedote, joka tuli joulukuun puolivälissä, sai jälleen osakseen selvästi enemmän huomiota. Sen kärki oli, että Suomen metsät olivat jo vuoden 2024 aikana olleet jälleen pieni hiilinielu. Kuukauden välein tulleet, erilaisiin tarkastelujaksoihin viitanneet tiedotteet eivät todellakaan selkiyttäneet tilannetta vaan hämmensivät jo valmiiksi sekavaa keskustelua entisestään.

Monet ympäristöaktivistit, toimittajat ja poliitikot ovat jatkaneet puhetta hiilinielun romahduksesta entiseen malliin, ikään kuin mikään ei olisi muuttunut.

Metsiemme palaaminen hiilinieluksi on lyhyellä aikavälillä ilmaston kannalta hyvä asia. Pitkän päälle kestävämpää ilmastonmuutoksen torjuntaa olisi kuitenkin kehittää puulle erilaisia öljyä korvaavia käyttötapoja.