Ajaako EKP:n kireä korkopolitiikka talouden polvilleen? Tästä syystä edessä voikin olla kultainen 20-luku

Kuva: Jukka Koivula

Mielipide|Talous

15.8.202306:30

Kolumni

Niklas Holmberg

Talouden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa. Ministeritasolta arvioitiin, että koronapandemia johtaa Suomessa vuosisadan pahimpaan lamaan. Seurauksena olikin hurja koronabuumi ja kysyntäpiikki melkein kaikessa. Seuraavaksi talousromahdusta ennakoitiin kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Energiasodasta huolimatta Euroopan talous on kuitenkin pyörinyt varsin mukavasti. Viime vuoden ennusteiden mukaan talouden pitäisi lähteä nousuun näinä päivinä. Uutiset ovat nyt kuitenkin täynnä laman ennusmerkkejä.

Talouden hyytymisessä on tällä kertaa kyse pitkälti koroista. Neljän prosentin korkotaso ei 1990-luvun muistaville ole mitenkään korkea. Silti se on pysäyttänyt rakentamisen melkein kokonaan ja asuntokaupan suurelta osin. Investoinnit ja vienti ovat pahasti hyytymässä. Korkojen nousun taustalla on tietenkin inflaatio. Euroopan keskuspankilla ei oikein ole vaihtoehtoja koronnostoille. EKP on itsekin myöntänyt, että korkojen nostot aloitettiin liian myöhään. Se ei automaattisesti tarkoita, että niitä kannattaisi myös jatkaa liian pitkään.

Nykyinen inflaatiopiikki on selitetty lähes kokonaan Venäjän hyökkäyssodan seurauksilla. Käytännössä inflaatio lähti nousuun kuitenkin jo alkuvuonna 2021, eli yli vuosi ennen sodan alkamista. Niin sanottu monetaristinen teoria selittää inflaation johtuvan rahan määrästä. Kun rahan määrä taloudessa kasvaa nopeammin kuin talous, seurauksena on hintojen nousu. Teoria tuntuu toimivan ainakin koronaelvytyksen kohdalla. Niin Amerikassa kuin Euroopassa pantiin liikkeelle valtava koronatukien vyöry. Vuotta myöhemmin inflaatio lähti laukalle. Teoria toimii myös toisin päin. Rahahanoja alettiin sulkea viime syksynä ja nyt nähdään inflaation hidastuvan hurjaa vauhtia. Kuukausitasolla hinnat ovat jo laskussa ja vuosi-inflaatio on tällä vauhdilla saavuttamassa EKP:n kahden prosentin tavoitteen lähikuukausien aikana.

Talouden korjausliike näyttää tapahtuvan nopeasti. Syksyllä selviää onko keskuspankki tällä kertaa myöhässä korkojen laskemisessa. Hintojen lasku eli deflaatio olisi monelle kuluttajalle mieleen, mutta yrityksille se olisi myrkkyä. Deflaatio hyydyttää taloutta usein pahemmin ja pitkäaikaisemmin kuin inflaatio. Kiinassa laskevien hintojen kierteessä ollaan jo, mikä laskee kiinalaisen tavaran hintoja meilläkin. Inflaatioon vaikuttavat tietenkin myös Venäjän toimet ja öljykartelli Opecin suunnitelmat.

Synkistelyn keskellä voi tehdä valoisan talousennustuksen. Inflaatio hidastuu nopeasti, korot kääntyvät syksyllä laskuun ja vihreä siirtymä vetää Euroopan ja Suomen vahvaan nousuun. Taloudessa voi sittenkin olla edessä pitkään haikailtu kultainen 20-luku.