Analyysi: Mihin uskaltaisi sijoittaa – kestääkö pörssi, iskeekö pahamaineinen deflaatio?

Elämme kummallista aikaa, jossa on vaikea tietää kestävätkö osakekurssit, uskaltaisiko vaihtaa asuntoa tai mihin ylipäätään rahojaan kannattaisi laittaa. Pää kannattaa pitää kylmänä. Kuva: Piia Ouri

Jos tilille on siunaantunut rahaa vaikka puukauppojen jälkeen, saattaa mielessä pyöriä kysymys, missä rahaa kannattaa pitää. Nykyoloissa, kun talousnäkymät ovat todennäköisesti vielä kuukausia epävakaat, turvallista kohdetta on vaikea kenenkään nimetä.

Nopeat sijoittivat maalis–huhtikuussa rahojaan pörssiosakkeisiin ja ovat osakkeesta riippuen saattaneet hyötyä paljonkin. Kevättalvella pörssi romahti muutamassa viikossa noin 30 prosenttia, mutta uuden nousun jälkeen osakkeet sinnittelivät lokakuun alussakin yhä lähellä talvisia huipputasojaan.

Uutta isompaa laskua on odotettu pitkin kesää ja syksyä, koska koronan toisen aallon pelätään heikentävän yritysten tilannetta. Pörssit toimivat kuitenkin globaalissa markkinassa, ja huimaa elvytysrahaa valuu osakkeisiin.

Jos osakkeisiin haluaa sijoittaa, kannattaa tarkkaan miettiä, millaisella suhdanne­aallolla kukin yritys seilaa. Valinta voi helpottua, jos yhtiöt rohkenevat syksyn tuloskatsauksissa arvioimaan jo näkymiään.

Osakkeiden lisäksi asuntojen hinnat ovat pitäneet yllättävän hyvin kutinsa korona-aikana. Tosin suhdanteet vaikuttavat asumiseen kriiseissä usein viiveellä sen mukaan, miten perheiden työ- ja taloustilanne pysyvät kunnossa. Jos lomautukset muuttuvat mittaviksi irtisanomisiksi, heijastuu se myös asuntokauppoihin, jos vanhat askelmerkit pitävät paikkansa.

Toistaiseksi hinnat ovat kuitenkin monella alueella pysyneet ennallaan tai nousseet. Korot näyttävät jatkuvan matalina pitkään, ja se yleensä pitää yllä asuntokauppaa.

Kuuleepa keskusteluissa pohdittavan sitäkin, millä elvytyksen kääntöpuoli eli valtioiden kova velkaantuminen aikanaan kuitataan. Söisikö kova inflaatio velkoja, kuten aikanaan 70-luvulla? Sehän vaikuttaisi omaisuuden arvoihin ja siihen, mihin kannattaisi sijoittaa.

Toive inflaatiosta vaikuttaa tällä hetkellä on turhalta. Pikemminkin euroalueen signaalit ovat väläytelleet taloudelle myrkyllistä deflaatiota eli hintojen alenemista.

Matalat korot ja mittava talouselvytys ei Euroopan keskuspankin toiveista huolimatta ole saanut inflaatiota liikkeelle. Deflaatiopeikko ja heikko talousvire voivat saada EKP:n jatkamaan ensikin vuonna talouselvytystä. Se taas voi tukea esimerkiksi pörssejä.

Inflaatio on siitä hyvä kaveri, että se ruokkii talouskasvua, kannustaa tekemään investointeja nyt eikä siirtämään niitä tulevaisuuteen.

Deflaatio taas on talouden kannalta piinallinen. Se lykkää hankintoja, koska odotuksissa on, että hinnat laskevat. Laskua on nähty useamman kuukauden jo muun muassa Espanjassa, Italiassa, Virossa ja Irlannissa. Syksyllä myös Saksassa on nähty siitä välähdys.

Yksi iso sijoituskohde muiden joukossa on myös metsä. Tilojen hinnat ovat nousseet pitkään. Tänä vuonna puukaupat vähenevät selvästi viime vuosista, mutta harva yksityishenkilö ostaa metsää muutaman vuoden pitämistä varten. Pitkässä juoksussa tärkeää on, että puulle on riittävästi käyttöä.

Sijoitusherkkyyteen vaikuttaa eniten toki oma tilanne. Tietty talouspuskuri on hyvä yrittää pitää tilillä niukkoinakin aikoina. Jos talousmyräkkä jatkuu, oman mielenrauhan kannalta hyvältä voi tuntua pitää rahat turvassa tilillä – vaikka ne eivät korkoa kasvakaan, jopa vähenevät jos negatiiviset korot tulisivat voimaan.

Sopivan tilaisuuden tullen tililtä voi kuitenkin lohkaista osan valitsemaansa tarkoitukseen. Koronan takana moni megatrendi on yhä käynnissä, ja ohjaa tavalla tai toisella taloutta ja siten ehkä sijoittaja valintoja.

Kiikkerinä aikoina pätee monesti toistettu ohje: Hajauta, hajauta ja vahdi.