Rytmihäiriöitä sähkömarkkinoilla

Pohjois-Euroopan sähkömarkkinat eivät elä tyvenessä eivätkä tyhjiössä, pikemminkin tuulten tuiverruksessa. Suomen uusiutuvaa energiaa ja sen tukia pidetään usein yksinomaisena syyllisenä nykyiseen alhaiseen markkinahintaan Suomessa. Tämä on kuitenkin harhaanjohtava olettamus.

Lisääntynyt tarjonta luonnollisesti laskee hintaa, mutta Suomessa sähkön hintaan vaikuttaa eniten tuonti. Olemme osa eurooppalaiseksi laajenevaa pohjoismaista markkina-aluetta, jossa meidänkin hintatasomme määräytyy.

Sekä polttoaineiden hinnat että myös päästöoikeuksien hinnat ovat laskeneet huomattavasti. Päästöoikeuksien hinnat ovat vuodessa lähes puolittuneet. Pohjoismainen vesitilanne on pysynyt varsin hyvänä. Nämä tekijät laskevat markkinahintaa.

Etenkin Ruotsin ja Saksan lisääntyneellä uusiutuvan energian tuotannolla on käytännössä suurempi vaikutus sähkön hintaan kuin Suomen omalla uusiutuvan tuotannolla.

Sähkömarkkinoiden balanssi on siis horjahtanut. Suomen omat tehot eivät tahdo riittää silloin, kun eletään kolmenkymmenen pakkasasteen kourissa, tammikuisena torstai-iltapäivänä, kun sekä tuotannon viirat pyörivät täysillä että lämmitystarve on kova. Olemme silloin tuonnin varassa enemmän kuin on järkevää.

Viime talvena 7. tammikuuta koimme kovien pakkasten saattelemana uuden sähkönkulutuksen ennätyksen. Tuolloin yhden tunnin kuormitus kipusi yli 15 gigawattiin. Kulutuksesta katettiin tuona tuntina noin 30 prosenttia tuonnilla.

Pakkaspäivästä selvittiin onneksi ilman suurempaa dramatiikkaa. Markkinat toimivat kuitenkin eikä järjestelmässä muutenkaan ollut häiriöitä. Marginaaleja ei enempään juuri ollut, joten yksikin muu suurempi ongelma olisi vaikeuttanut tilannetta merkittävästi.

Suomessa on perinteisesti tukeuduttu ennen kaikkea Ruotsin ja Norjan vesivoimatuotantoon päivänsisäisen kysynnän ja tarjonnan nopeiden heilahteluiden tasapainottamiseksi yhteisten säätömarkkinoiden avulla.

Kiireellisin Pohjolan energiaunionin yhteistyömaa onkin uuden siirtoyhteyden rakentaminen Suomen ja Ruotsin välille Perämeren kaaren ympäri pohjoisessa. Asia on esityslistalla kaiken aikaa ja myös marraskuun pohjoismaisen ministerikokouksen yhteydessä, kun keskustelen Ruotsin energiaministeri Ibrahim Baylanin kanssa.

Erilaisten joustojen lisääminen on keskeistä markkinoiden toiminnan parantamisessa. Riittävät hintasignaalit ovat puolestaan välttämättömiä joustojen toteuttamisessa oikea-aikaisesti.

Tarjonnan lisäksi markkinahintaan vaikuttaa luonnollisesti myös kysyntä. Kaikkien sähkönkuluttajien, myös kotitalouksien saaminen mukaan markkinatoimijoiksi on nykyisen energiapolitiikan tärkeimpiä tavoitteita.

Finanssikriisin jälkeen kysyntä ei ole kääntynyt entiselle kasvu-uralleen, päinvastoin sähkön kulutus on ollut laskussa aina vuoden 2008 huippulukemista lähtien.

Tarjonnan lisääntyessä ja kysynnän laskiessa hinta luonnollisesti painuu alaspäin. Pohjoismaissa vallitsee yksimielisyys siitä, että energian hintaan perustuvien markkinoiden tulee antaa toimia. Samalla on kuitenkin jatkuvasti arvioitava, toimiiko sähkömarkkina kunnolla ja ovatko investoinnit uusiutuvaan energiantuotantoon riittäviä.