Samaan aikaan Ruotsissa – pöytätennistä tuskin enää pelataan, jos Itämerellä alkaisi rytistä
Lähiajat ovat poikkeuksellisen mielenkiintoisia Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden kannalta.Takavuosien Kummeli-sketsi on jälleen ajankohtainen. Se kuvaa talvisodan tiukkaa tilannetta etulinjassa ja ylistää sotilaidemme rohkeutta.
Sketsin seuraava kohtaus esittää Ruotsia, jossa shortsiasuiset miehet pelaavat pöytätennistä, hyppäävät korkeutta ja pomppivat trampoliinilla leppoisen toverillisessa ilmapiirissä.
Aivan liian leppoisassa ilmapiirissä, jos asiaa kysyisi keneltä tahansa intin käyneeltä suomalaiselta.
Itse muistan hyviä hetkiä palvelusajaltani Hiukkavaaran varuskunnan maastoista Oulussa, mutta yhtä lailla myös masentavan raskaita harmituksen tuokioita kylmässä ja nälässä.
Ruotsissa asunut tuttuni kertoi, kuinka asepalvelukseen astuminen tapahtui länsinaapurissa muutama vuosikymmen takaperin. Tällöin kuningaskunta oli jo ehtinyt luopua yleisestä asepalveluksesta.
Asepalvelusikäiset ruotsalaismiehet saivat päättää, menisikö varusmieheksi vai valitsisiko pöytätennisvaihtoehdon.
Tuttavani kertoi lähteneensä mielenkiinnosta katsomaan, miltä intissä näyttäisi. Lähtijöille tarjottiin ilmainen bussikuljetus varuskuntaan ja mahdollisuus kiertää paikan päällä tutustumassa armeijan menoon ja meininkiin.
Esittelykierroksen jälkeen oli munkkikahvien vuoro sotilaskodissa. Tämän jälkeen oli mahdollisuus valita, haluaako jäädä varuskuntaan vai nousta takaisin bussiin.
Tuttavani kertoi tehneensä tällöin päätöksen palata takaisin kotiinsa. Ei mikään hassumpi päiväretki armeijan harmaisiin ja vielä illaksi takaisin siviiliin.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuosi sitten helmikuussa muutti tilanteen. Kummeli-sketsi ei jaksa enää naurattaa, kun mieleen hiipi pelko tositilanteesta jälleen kerran.
Silloin ruotsalaiset tuskin jäävät vanhan sketsin tavoin pelaamaan pöytätennistä keskenään.
Eduskunnan viime toukokuussa tekemä päätös hakeutua sotilasliitto Naton jäseneksi alkaa lähestyä toteutumistaan. Presidentti Sauli Niinistö kirjoitti puumerkkinsä asiakirjaan perjantaina. Turkki ja Unkari ratifioivat jäsenhakemuksemme ehkä jo lähiaikoina.
Ruotsin tilanne on toinen. Länsinaapuri seurannee meitä mukaan Natoon mutta hieman jäljessä.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) kommentoi tätä mahdollisuutta MT:lle viime lokakuussa.
”Jos Suomen lähtökohta on joka tapauksessa hakea Naton jäsenyyttä riippumatta Ruotsin tekemisistä, olisi hieman erikoinen tilanne, jos Suomi kieltäytyisi vahvistamasta omaa jäsenyyttään, ellei Ruotsi tule samaa tahtia.”
Viime viikkojen aikana on käynyt selväksi, että Turkki ratifioi Ruotsin jäsenyyden meitä myöhemmin. Näin lopulta käynee, kunhan Turkki lyö viimeisenkin pelikorttinsa pöytään.
Tästä keskustelu lähti rajulle laukalle. Tukholmassa hiljattain vieraillut professori ja entinen pääministeri Alexander Stubb suositteli ruotsalaisia vetämään suitsista, kertoo Dagens Nyheter.
Jokaista Turkista tulevaa poliittista heittoa ei kannata näin vakavassa asiassa ottaa liian vakavasti esille, Stubb toppuutteli.
Jos tilanne Itämerellä eskaloituisi kahakaksi Venäjän kanssa, yksi asia lienee varma. Silloin ruotsalaiset tuskin jäävät vanhan sketsin tavoin pelaamaan pöytätennistä keskenään.
Kirjoittaja on MT:n Länsi-Suomen aluetoimittaja.
- Osaston luetuimmat






