Maahanmuuttaja voi olla hyvä yrittäjä
Jos ratkaisuja etsii, niitä myös löytää.Maahanmuuttajien työllistäminen on koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta aivan keskeinen asia. Työn saaminen edistää turvapaikanhakijoiden kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Se tutustuttaa hänet maan tapoihin nopeammin kuin mikään kulttuurikurssitarjonta. Työ antaa paremman elintason ja myös suomalaiset suhtautuvat työssäkäyviin maahanmuuttajiin huomattavan suopeasti.
On myös päivänselvää, että maahanmuuttajan siirtyminen tuen saannista veronmaksajaksi parantaa koko kansantalouden tilannetta. Jos työllistämisessä onnistutaan, maahanmuuttajien panos suomalaisen yhteiskunnan kestävyysvajeen hoitamisessa voi lähivuosina olla hyvinkin myönteinen.
Palkkatyötäkin nopeampi keino päästä suomalaiseen yhteiskuntaan mukaan voisi olla yrittäjyys. Jo tällä hetkellä uusista aloittavista yrityksistä pääkaupunkiseudulla jopa 20 prosenttia on maahanmuuttajien perustamia. He ovat lähtömaissaan tottuneet huolehtimaan itse omasta elannostaan. Monet heistä uskovat saman tavan kannattavan myös uudessa kotimaassa.
Tätä asennetta olisi syytä kaikin tavoin tukea. Työllistäessään itsensä ja lähipiirinsä he tekevät Suomelle jo melkoisen palveluksen. Tulevaisuudessa osa maahanmuuttajien yritysideoista saattaa tarjota työtä ja hyvinvointia myös muille suomalaisille.
Elinkeinoelämän keskusliitto, Uusyrityskeskus ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat aloittaneet kiertueen, jossa maahanmuuttajia rohkaistaan yrittäjyyden pariin. Heille kerrotaan suomalaisesta yrittäjyydestä, eettisistä pelisäännöistä, verokäytännöistä ja yrittäjyyteen saatavasta neuvonnasta ja muusta tuesta.
Ajatuksena on innostaa maahanmuuttajia ylittämään suomalainen lupabyrokratia ja aloittamaan yritystoiminta mahdollisimman nopeasti. Huolimatta monista yritystoimintaan liittyvistä haasteista tämä saattaa olla monelle muualta tulleelle palkkatyötä nopeampi tapa päästä kiinni oman leivän syrjään Suomessa.
Pääkaupunkiseutu ja kasvukeskukset ovat monille maahanmuuttajille halutuimpia asuinpaikkoja. Syynä on usein se, että isommat paikkakunnat tarjoavat mahdollisuuden tavata muita samaa kieltä puhuvia henkilöitä. Kotoutumisessa ja arkipäivän elämän aloittamisessa oman lähipiirin merkitys on luonnollisesti vahva.
Tätä kehitystä ei sinällään ole syytä hallinnollisin päätöksin ruokkia. Maakunnille maahanmuutosta voisi syntyä paljon kaivattua elinvoimaa. Sitä paitsi pienillä paikkakunnilla kotoutuminen voi onnistua aivan hyvin suurkaupunkeja paremmin, jos työllistyminen onnistuu.
Yritystoiminta voisikin olla tapa, jolla maahanmuuttajat voisivat kotoutua suomalaiselle maaseudulle. Pienten kuntien kannattaisi aivan ehdottomasti ottaa maahanmuuttajille suunnatusta yrittäjäkiertueesta kaikki irti. Niiden kannattaisi ottaa yhteyttä erityisesti työ- ja elinkeinoministeriön ja uusyrityskeskuksen edustajiin ja ottaa selvää, minkälaista tukea sieltä olisi saatavissa.
Myös Elinkeinoelämän keskusliitolla voi hyvinkin olla edellytyksiä ja valmiuksia laajentaa kiertuetta pienempiin kaupunkeihin. Yritystoiminnan vahvistuminen palvelee elinkeinoelämän etua myös välillisesti. Alueellinen talouskasvu on aivan yhtä tärkeää kuin valtakunnallinen.
Maa- ja metsätaloudelle maahanmuuttajien aktiivisuus voi tuottaa myönteisiä yllätyksiä. Ilman koulutusta ja perusteellista perehdyttämistä vaikkapa alihankintayritykset eivät synny, mutta mahdollisuuksia maaseudullakin on.
Jos ratkaisuja etsii, niitä myös löytää. Pääsääntöisesti maahanmuuttajat haluavat nopeasti töihin ja uuden oman elämän alkuun. On kaikkien etu, että tämä onnistuisi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
