Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Kauppatavoissa on vielä perkaamista

    Viljelijät eivät uskalla kertoa kokemuksistaan.

    Maaseudun Tulevaisuuden ohjelmistoyritys Zefillä teettämän kyselyn mukaan 97 prosenttia kyselyyn vastanneista elintarviketeollisuusyritysten johtajista pitää kaupan asemaa elintarvikeketjussa liian vahvana. Yritykset kokevat kaupan aseman niin vahvaksi, että se pystyy sanelemaan pelisäännöt, eikä teollisuus uskalla asettaa kaupan toimintaa kyseenalaiseksi. (MT 14.8.)

    Sekä kauppa että teollisuuden edunvalvoja kiistävät kyselyn tulokset. Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) toimitusjohtajan Kari Luodon mielestä kaupan asema ei ole liian vahva. Luodon mukaan vuoropuhelu kaupan ja teollisuuden välillä toimii hyvin. S-ryhmässä ja Keskossa MT:n kyselyn tulokset ihmetyttävät. (MT 16.8.)

    Elintarviketeollisuuden edunvalvojan Elintarviketeollisuusliitto (ETL) ihmettelee, miksi elintarvikeyritysten johtajat arvostelevat kauppaa. ETL:n mielestä kauppatavat elintarvikeketjussa ovat pääsääntöisesti hyvällä tasolla.

    MT:n uutisoitua kyselyn tulokset Elintarviketeollisuusliitto ja Päivittäistavarakauppa ry julkaisivat yhteisen tiedotteen. Siinä esiteltiin MTK:n, ETL:n ja PTY:n vuosi sitten teettämää tutkimusta elintarvikeketjun kauppatavoista.

    ETL:n johtajan Heli Tammivuoren mielestä tutkimuksen tulokset olivat odotettuakin positiivisemmat. Kari Luoto perusteli tutkimuksen julkaisemista sillä, että kauppasuhteiden kehittämisen on pohjauduttava oikeaan tietoon. Julkisuudessa elää Lehdon mukaan virhekäsityksiä todellisesta tilanteesta.

    Suomen Yrittäjien toimitusjohtajaa Mikael Pentikäistä MT:n kyselyn tulokset eivät yllättäneet. Pentikäisen mielestä kauppa on kuitenkin parantanut tapojaan.

    On tietenkin hyvä, jos kauppatavat ovat parantuneet, mutta parantamisen varaa vielä on.

    Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan Jyrki Jalkasen mielestä epäreilut kauppatavat eivät ole historiaa. Tänäkin vuonna kauppa on muuttanut hintoja takautuvasti ja tuotteita on palautettu. Jalkasen mukaan viljelijät eivät uskalla kertoa kokemuksistaan vaan ovat oppineet, että on parempi olla hiljaa. (s. 6)

    MTK:n lakimiehen Marica Twerinin mukaan kauppa vaatii elintarvikeyrityksiltä lainvastaisia salassapitoehtoja. Tuottajilta on muun muassa vaadittu, ettei toimitussopimuksista saisi keskustella lakimiehen kanssa. Joskus tuottajaa vaaditaan allekirjoittamaan salassapitosopimus, ennen kuin näkee varsinaista toimitussopimusta.

    Jos ongelmia ei kaupan ja teollisuuden mukaan ole, miksi MT:n tilaaman kyselyn tulos on päinvastainen? Miksi EU:n maatalouskomissaari Phil Hogan valmistelee lainsäädäntöä epäreilujen kauppatapojen kitkemiseksi?

    Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) taholta ratkaisua ei tuottajien ongelmiin löydy. KKV:n tutkimuspäällikkö Jarno Sukanen muistuttaa, ettei reiluus ole ensisijainen tarkastelukohde kilpailulain näkökulmasta. Olennaista on, että kuluttaja saa tuotteen edullisesti ja valikoima on monipuolinen.

    KKV:n mukaan kauppaa koskevia toimenpidepyyntöjä ei ole tullut kuin yksittäisiä. Sukanen on kuullut väitteitä, etteivät yritykset uskalla toimitussopimusten menetyksen pelosta kyseenalaistaa kaupan toimintaa.

    Koska kauppatavat ovat kaupan ja teollisuuden mielestä kunnossa, voisivat ne kertoa yhdessä, miksi Suomessa maksetaan Euroopan alhaisimpia tuottajahintoja.

    Kari Lehdon mielestä on väärin antaa sellainen kuva, että elintarvikeketjussa olisi kaikki pielessä, koska totuus on päinvastainen.

    Teollisuuden ja kaupan osalta Lehto saattaa olla oikeassa, mutta tuottajan näkökulmasta ketjussa on paljon pielessä. Miksi tuottajille jää ketjun tuloksista vain murusia?