Ratkaiseeko sähkön hinta eduskuntavaalit? Datakeskushuumassa kannattaa pitää järki mukana

Googlen keskiviikkona tiedottama jätti-investointi datakeskuksiin nosti keskustelun sähkön hinnasta uudelle tasolle. Jopa 13 miljardin investointi on valtava piristysruiske Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuulle ja Kymenlaaksolle, joihin datakeskukset sijoittuvat. Avoimeksi on kuitenkin jäänyt keskusten tarvitsema sähkön määrä. Google on kuitenkin sopinut Fortumin kanssa ostavansa puolet Loviisan ydinvoimalan tuotannosta pitkälle tulevaisuuteen. Lisäksi yhtiöt ovat solmineet aiesopimuksen uuden ydinvoiman kehittämisestä. Googlen lisäksi vireillä on yli sata muuta datakeskushanketta.

Datakeskuksia vetää Suomeen ennen kaikkea edullinen sähkö. Toki merkitystä on ilmastolla ja hyvällä investointiympäristöllä. Mitään tukiaisia hankkeet eivät tarvitse, minkä myös hallitus huomasi peruessaan kaavaillun datakeskustuen. Sähkön kulutuksen kasvu on ollut tarkoitus kattaa pääosin tuuli- ja aurinkovoimalla. Vaikka uuden kapasiteetin rakentaminen pysyisi hankkeiden perässä, ongelmia tulee väistämättä tuulettomien päivien säätövoiman tarpeesta. Lisäydinvoima olisi tervetullutta, mutta se ei paranna lähivuosien tilannetta.

Kysynnän kasvaessa voimakkaasti sähkön hinnan nousu vaikuttaa väistämättömältä. Se taas iskisi kovaa kotitalouksiin ja perinteisempään sähköä käyttävään teollisuuteen. Halvalla tuulisähköllä oli tarkoitus tehdä vetyä ja pyörittää suuren jalostusarvon teollisia laitoksia. Tekeekö pelkkä mikropiirien pyörittäminen näistä hankkeista nyt kannattamattomia?

Näkymä ei ole näin synkkä. Suomi kuuluu pohjoismaiseen sähkömarkkinaan, mikä itsessään tasaa riskiä sähkön hinnan noususta. Datakeskukset voivat teknisesti vähentää kulutustaan hintojen noustessa. Eri asia on, onko niitä pyörittävillä yhtiöillä siihen kiinnostusta. Googlekin näyttää varmistaneen sähkön hintansa pitkälle tulevaisuuteen. Käytännössä edessä voi olla hyvin kalliita sähkönhintoja talvikaudella. Samalla kaikkein halvimmat sähkönhinnat jäävät historiaan.

Säätövoiman turvaamiseksi hallitus valmistelee investointitukea, joka mahdollistaa nopeasti käynnistettävän energiantuotannon niin sanottuihin tuotantokapeikkoihin. Kyse olisi esimerkiksi biokaasua käyttävistä kaasuturbiineista. Säätövoiman tarve on lähivuosina hurjan suuri. Tuen on oltava riittävän suuri, jotta harvoin pyöriviä turbiineja todella rakennetaan. Ne vahvistavat sähköjärjestelmän kestävyyttä, mutta eivät sinänsä poista hintapiikkejä. Hallitus valmistelee myös sähkön hintakattoa, joka koskisi kuitenkin vain hyvin poikkeuksellisia tilanteita.

Sähkön hinnasta on nopeasti tullut uusi bensan hinta. Media seuraa vaihteluita herkeämättä ja ihmiset ovat hyvin tietoisia sähkön kulloisestakin hinnasta. Pörssisähköä käyttäville sähkölämmittäjille ja esimerkiksi maatiloille kyse on isoista rahoista. Useimpien kuluttajien sähkön käyttö on suhteellisen vähäistä, mutta hekin ovat kiinnostuneita hinnoista.

Hintatietoisuus on tehnyt sähkön hinnasta myös poliittisen aseen. Esimerkiksi ensi kevään eduskuntavaalien tunnelmaan vaikuttaa olennaisesti se, mitä sähkö kevättalvella maksaa. Poliitikot joutuvat tasapainoilemaan datakeskusten tuomien työpaikkojen ja kuluttajien mahdollisesti nousevien sähkölaskujen kanssa. Tulevan talven sähkönhintaa nostavat valmiiksi Pohjoismaiden pienet vesivarastot ja ydinvoimaloiden pitkät seisokit.

Googlen ja muiden toimijoiden investoinnit vauhdittavat Suomen taloutta ja luovat pohjaa tekoälyyn perustuvalle taloudelle myös Suomessa. Valtavan arvokkaat mikropiirit ovat kuitenkin tuontitavaraa ja itse palvelimet ovat ulkomaisten yritysten käytössä. Pää kannattaa pitää kylmänä myös datakeskusten kanssa.