Poliitikkojen ja rahoittajien kytkös herättää yhä kysymyksiä − näin vaalirahoituslakia pitäisi tutkijan mukaan uudistaa

Eduskunta kokoontui poikkeuksellisesti kesätauolla käsittelemään Garden Helsinki -hankkeen tukea. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää

Valmet Automotiven rahoitusjärjestelyihin ja Garden Helsingin tukeen liittyvä keskustelu on nostanut esiin kysymyksiä poliitikkojen sidonnaisuuksista ja vaalirahoituksen vaikutuksista päätöksentekoon.

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilän mukaan epäasiallisen suosinnan raja ylittyy paljon ennen rikosoikeudellisen tuomittavuuden rajaa.

”Jos toiminta alkaa herättämään epäilyjä siitä, että on saattanut tapahtua epäasiallista vaikuttamista, niin silloin se on jo omiaan rapauttamaan demokraattista päätöksentekoa ja avoimuutta koskevaa luottamusta. Silloin ikään kuin vahinko on tapahtunut”, Jokisipilä sanoo.

Poliitikkojen edellytetään tekevän esteellisyysharkintaa, kun käsitellään vaalirahoittajiin liittyviä asioita.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) tapauksessa oikeuskansleri on pyytänyt selvitykset siitä, millaisen esteellisyysharkinnan pääministeri teki Valmet Automotiven ja Garden Helsingin tapauksissa, jotka liittyivät kokoomuksen merkittävään vaalirahoittajaan Ilpo Kokkilaan.

Ilpo Kokkila on tukenut kokoomusta vähintään 123 000 eurolla vuodesta 2011 lähtien, kertoi Iltalehti. Tukea on jaettu sekä hänen yhtiöidensä kautta että suoraan.

Valtio pelasti Uudenkaupungin autotehtaan mahdolliselta konkurssilta. Järjestelyssä käytettiin rahaa 120 miljoonaa euroa, ja kiinalaiset omistajat ostettiin ulos yhtiöstä. Mukana järjestelyssä oli Ilpo Kokkilan perheen sijoitusyhtiö Pontos.

Päätöksen tehtaan rahoittamisesta tekivät ministerit valtioneuvoston talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, kertoi Helsingin Sanomat.

HS pyysi nähtäväkseen asiaan liittyviä muistioita, mutta osa niistä oli kokonaan salattu ja osasta oli peitetty kohtia. Tämän vuoksi on vaikea arvioida, kuinka paljon eri osapuolet maksoivat tai hyötyivät ”pelastusoperaatiosta”.

Järjestelyn jälkeen valtio omistaa Valmet Automotivesta 79 prosenttia ja Pontos 21 prosenttia. Aiemmin Pontoksen omistusosuus oli 34 prosenttia.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) toiminta Valmet Automotiven ja Garden Helsingin rahoitusjärjestelyissä on ollut tarkastelun kohteena. Kuva: Jaana Kankaanpää

Jokisipilän mielestä Suomen vaalirahoitusjärjestelmä on kansainvälisesti vertailtuna hyvä, mutta seuraamukset sääntöjen rikkomisesta ovat vähäisiä. Rikosoikeudelliset sanktiot liittyvät siihen, että saattaa syntyä velvoite maksaa vaalitukea valtiolle takaisin.

”Pääasiallinen rangaistushan katsotaan tulevan julkisuuden kautta.”

Jokisipilän mukaan viime vuosikymmeninä on otettu askelia avoimuuden lisäämiseksi. Vaalirahoituslakia uudistettiin vaalirahakohun jälkeen. Viimeisimpinä on otettu käyttöön avoimuusrekisteri.

Sen tarkoituksena on tehdä vaikuttamisesta läpinäkyvämpää niin, että vaikuttamistoimintaa tekevillä on velvollisuus raportoida tapaamisensa rekisteriin.

Avoimuusrekisteri on käytössä pelkästään valtakunnallisella tasolla, joten esimerkiksi kunnan maankäyttöön ja kaavoitusratkaisuihin ei ole samanlaista järjestelmää.

Jokisipilä pitäisi tärkeänä uudistuksena vaalirahoituksen ennakkoilmoitusten muuttamista pakollisiksi.

”Nythän se on vapaaehtoinen, ja aika moni poliitikko jättää sen tekemättä, jolloin sitten siinä kohtaa, kun äänestäjä tekee äänestyspäätöstä, hänellä ei ole tätä tietoa käytettävissään näistä taustakytköksistä ja rahoittajista”, Jokisipilä sanoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriö hylkäsi Kontiolahden ampumahiihtostadionin valaistushankkeen rahoituksen. Tästä huolimatta maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) ilmoitti myöhemmin hankkeen saaneen rahaa. Kuva: Jarkko Sirkiä

Poliitikoilla on monia muitakin syitä vetää kotiinpäin. Varsinkin omasta vaalipiiristä löytyy usein suosikkihankkeita, joiden etenemistä pyritään edistämään. Muun muassa tällä vaalikaudella esimerkkejä tästä ovat Kontiolahden ampumahiihtostadionin valaistushanke ja ampumaurheilukeskus Ruutikangas.

Hallituksen päätöksellä Kontiolahden ampumahiihtostadionin valaistushankkeeseen löytynyt rahoitus aiheutti aikanaan myös hämmästystä.

Stadion sijaitsee maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd) vaalipiirissä. Huomiota herätti se, että hän ilmoitti rahoituksesta henkilökohtaisesti budjettiriihen tiedotustilaisuudessa.

Tapauksesta teki poikkeuksellisen se, että opetus- ja kulttuuriministeriö hylkäsi avustushakemuksen. Hallitus päätti kuitenkin rahoittaa valaistuksen vuoden 2024 budjettiriihessä työ- ja elinkeinoministeriön ”Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen” -momentilta, kertoi Ilta-Sanomat.

Ylen mukaan valaistuksen uusimista pidettiin tärkeänä edellytyksenä ampumahiihdon arvokisojen järjestämiselle sekä parantavan Kontiolahden MM-kisahakemusta vuosille 2028–2029. Suomi ei kuitenkaan saanut kisoja kummallekaan vuodelle.

Rahoitus tuli yllätyksenä stadionia pyörittävän yhtiön toimitusjohtajalle, kertoi Yle.

Valaistushanke sai 1,2 miljoonaa euroa rahoitusta, ja hankkeen kokonaiskustannukseksi arvioitiin 1,5 miljoonaa euroa.

Vuoden 2024 riihessä rahoitettiin myös Ruutikankaan ampumaurheilukeskusta, kertoi Ilta-Sanomat.

Ampumaurheilukeskuksen taustayhtiössä Ruutikuntien hallituksessa oli puheenjohtajana kansanedustaja Jenna Simula (ps.), Yle uutisoi.

Ruutikunnat oy on Limingan ja Lumijoen kuntien sekä Oulun ja Raahen kaupunkien omistama yhtiö. Simula kertoi pitäneensä Ruutikangasta aktiivisesti esillä ja vienyt myös ihmisiä tutustumaan alueeseen.

”Olen omalta osaltani tehnyt kaiken voitavani, että hanke etenisi”, Simula kertoi Ylelle.

Ruutikangas sai tuolloin miljoona euroa. Vuosina 2020–2023 se oli opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihanke ja sai vajaan 800 000 euron avustuksen. Vuonna 2023 se sai myös niin sanottua joululahjarahaa 300 000 euroa.