EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa pitää myllätä

Suomen kannalta oleellista on muiden muassa se, että puubiomassan käyttö energialähteenä ja maataloustuotantoa vähentävät hankkeet mietitään uudestaan. Kuva: Sanne Katainen

Ilmastonmuutos ja luontokato eivät häviä mihinkään. Niiden uhka leijuu kaiken yllä. Tämä koskee myös Ukrainan sotaa ja sen dramaattisia seurauksia.

Ajatus siitä, että sodan aiheuttaman energiakriisin, kärjistyvän ruokakriisin ja murenevan huoltovarmuuden vuoksi, Euroopan unionin kunnianhimoiset ilmasto- ja ympäristötavoitteet voidaan siirtää hyväksi toviksi ö-mappiin, on unohdettava.

Monelta osin nuo tavoitteet ovat juuri nyt vielä tärkeämpiä. Sodan aiheuttamien kriisien torjuminen ei läheskään aina ole ristiriidassa päästöjen leikkaamisen ja luontokadon torjumisen kanssa.

Uusiutuvan energian entistä päättäväisempi lisärakentaminen on oikeata varautumista sekä ilmastonmuutokseen että energiakriisiin. Kun vähennetään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, vähennetään riippuvuutta Venäjästä.

Myös huolehtiminen riittävästä ja omavaraisesta elintarviketuotannosta Euroopassa on sekä ympäristöteko että vastaus sodan kärjistämään ruokakriisiin. Elintarvikkeiden rahtaaminen Eurooppaan maista, joissa viis veisataan hiilijalanjäljistä, ei ole tätä päivää. Samaan aikaan viljaa pitää riittää vietäväksi maihin, joissa tuotanto ei ole mahdollista.

Kaikesta tästä huolimatta hyviin tavoitteisiin ei sodan aiheuttamien mullistusten keskellä voida enää pyrkiä jääräpäisesti vain ennen sotaa ohjelmiksi naulatuilla keinoilla ja painotuksilla. Tämä viesti menee huonosti perille EU-komissiossa ja EU-parlamentin vihreimmissä ryhmissä.

Syntyy vaikutelma, että hollantilaiskomissaari Frans Timmermans on tehnyt arvovaltakysymyksen EU:n vihreän kehityksen ohjelmasta, josta hän hyvin autoritäärisesti vastaa.

Ohjelma sellaisena, kuin se ennen Ukrainan sotaa hyväksyttiin, tuntuu olevan Timmermansille ja hänen viiteryhmälleen itseisarvo sinänsä. Omanarvontuntoinen EU-konkari ei ota kuuleviin korviinsa komissaarikollegoiden, parlamenttiryhmien tai jäsenmaiden esittämiä perusteltuja korjausliikkeitä. Ne tulkitaan yrityksiksi kieltää ilmastonmuutos tai vesittää tavoitteet sen jarruttamiseksi.

Tämä ei palvele ketään eikä mitään. Vihreän kehityksen ohjelmaa pitää voida myllätä perusteellisesti, koska asetelma, jossa ohjelmaa pitäisi toteuttaa, on muuttunut perusteellisesti. Uusia kansallisia painotuksia on löydettävä sekä energiahuoltoon että elintarviketuotantoon.

Kaikki tämä on tehtävä niin, ettei ilmastonmuutoksen torjumisesta pidemmässä juoksussa tingitä. Käytännössä se tarkoittaa ennen muuta yksityisen kulutuksen vähentämistä entistä jyrkemmällä kulmakertoimella.

Suomen kannalta oleellista on muiden muassa se, että puubiomassan käyttö energialähteenä ja maataloustuotantoa vähentävät hankkeet mietitään uudestaan.

Yksi esimerkki komission jääräpäisyydestä on Suomelle esitetty tavoite torjunta-aineiden käytön vähentämisestä maataloudessa (MT 17.8.). Tavoite on hurja, koska laskentaperusteet ovat yksinkertaisesti väärät, eikä niitä ole Suomen vaatimuksista huolimatta suostuttu muuttamaan.

Presidentti Sauli Niinistö muistutti MT:n haastattelussa (8.8.), että ”nälkä taitaa vaikuttaa nopeammin kuin ilmastonmuutos” ja että sama koskee myös kylmää. Nälällä hän viittasi ennen muuta eurooppalaisten vastuuseen, kun kärjistyvää globaalia ruokakriisiä torjutaan. Kylmästä hän kantoi huolta lähinnä siksi, että Euroopan energiakaaoksella voi olla arvaamattomia poliittisia seurauksia.

Näitä asioita ei EU:ssa voida sivuuttaa vain siksi, että vihreän kehityksen ohjelma on kiveen hakattu missio yhdelle komissaarille ja hänen uskollisille opetuslapsilleen.

Lue lisää:

EU:n komissio vaatii Suomelta oudoin perustein kovaa leikkausta torjunta-aineiden käyttöön – myös suurissa maissa kytee kapina uutta asetusta vastaan

Niinistö kantaa huolta omavaraisuudesta ja muistuttaa: ”Nälkä vaikuttaa nopeammin kuin ilmastonmuutos”