Niinistö kantaa huolta omavaraisuudesta ja muistuttaa: ”Nälkä vaikuttaa nopeammin kuin ilmastonmuutos”
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan nyt, jos koskaan, pitää varmistaa, että Suomella on kyky lisätä ruoan ja elintarvikkeiden tuotantoa.
Presidentti Sauli Niinistö tunnetaan innokkaan luonnon ja siellä tapahtuvien muutosten seuraajana. Syy löytyy kuulemma lapsuudesta. Suurin osa vapaa-ajasta vietettiin kavereiden kanssa metsässä, koska ”paljon muuta ei ollut”. Kuva: Carolina HusuSauli Niinistö saapuu Kultarannassa MT:n haastateltavaksi adjuntantin ohjastamalla golfautolla otsa tutusti kurtussa.
Rento asento kuvaajaa varten löytyy kuitenkin nopeasti ja helposti, vaikka hetki sitten pidetyn presidentin esittelyn vuoksi päälle puettu puku kravatteineen on kuulemma ”tähän tilanteeseen vähän turhan muodollinen”.
Hymykin irtoaa, mutta vain hetkeksi. Vakava ja huolestunut ilme palaa, kun siirrytään toimittajan kanssa puhumaan asiaa.
”Toivon, että tässä olisi vielä tätä kesää jäljellä vähän vähemmillä huolilla”, Niinistö sanoo.
Presidentin keskeisin huoli kohdistuu nyt omavaraisuteen. Hänen mukaansa ollaan menossa suuntaan, jossa jokaisen kansakunnan on nostettava omavaraisuus hyvin laajasti käsitettynä keskeiseksi.
”Se tarkoittaa esimerkiksi omavaraisuutta terveydenhuollon suhteen. Sieltä tulee minusta nyt huolestuttavia tietoja”, Niinistö tähdentää ja tarkoittaa ennen muuta huutavaa hoitajapulaa, johon ei tahdo löytyä kestäviä ratkaisuja.
”Sitten se tarkoittaa tietysti omavaraisuutta niin, että ruokaa riittää. Ja kaiken tämän yllä on ilmastonmuutos, joka pitää ottaa huomioon”, presidentti linjaa.
Hän kavahtaa ruoan tuotannon ja ilmastonmuutoksen torjumisen asettamista vastakkain ja puhuu mieluummin niiden yhteensovittamisesta.
”Meidän täytyy Suomessa säilyttää kyky tuottaa ruokaa ja elintarvikkeita jopa lisääntyvissä määrin, jos sellainen tarve tulee”, Niinistö korostaa.
Tuo tarve näyttää yhä ilmeisemmältä. Venäjä, maailman suurin vehnän viejä, on hyökännyt Ukrainaan, joka puolestaan on maailman viidenneksi suurin vehnän viejä. Maiden yhteenlaskettu osuus pelkästään vehnän maailmanmarkkinoista on kaksi kolmasosaa.
Niinistö kavahtaa ruoan tuotannon ja ilmastonmuutoksen torjumisen asettamista vastakkain ja puhuu mieluummin niiden yhteensovittamisesta.
Sota on kärjistämässä ruokakriisiä erityisesti Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Se heijastuu eri tavoin ja nopeasti myös Eurooppaan. Venäjän presidentti Vladimir Putin käyttää ruokaa aseena vähintään yhtä tehokkaasti kuin energiaa.
”Siitä on varmaan kymmenen vuotta aikaa, kun kysyin, mitä me teemme, jos USA:n keskilännen yli pyyhkii raju hurrikaani. Se tarkoittaisi, että globaalisti merkittävä elintarvikkeita tuottava alue olisi pois pelistä. Nämä ovat sellaisia tekijöitä, joita Suomessa ei ole osattu ajatella”, Niinistö muistuttaa.
Hän sanoo ottaneensa asian esille, koska silloin puhuttiin paljon nuorista, jotka eivät olleet halukkaita jatkamaan tilojen tuotantoa.
”Tunsin huolta juuri siitä, että meillä on se kyvykkyys ja osaaminen omavaraiseen tuotantoon ja sen lisäämiseen. Nyt näitä nuoria näyttäisi olevan, mutta muuten maatalouden ongelmat ovat selvästi näkyvissä”, hän varoittaa.
Samaan aikaan, kun kustannusten nousu ja alhaiset tuottajahinnat kurittavat tiloja, maataloustuotantoa pyritään ilmastosyistä ajamaan alas osana EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa.
Tässä suhteessa Niinistö peräänkuuluttaa priorisointia sekä EU:lta että Suomen hallitukselta.
”Ilmastonmuutos ei häviä mihinkään, mutta ei häviä nälkäkään ja nälkä taitaa vaikuttaa vähän nopeammin kuin ilmastonmuutos”, presidentti huomauttaa.
”Siinä on tietysti valtava ristiriita. Toisaalta kyllä minusta kaikesta huolimatta koko ajan kuitenkin tehdään myös vakavasti työtä sen eteen, että maatalouden päästöt vähenevät”, hän jatkaa.
Niinistö näkee yhteensovittamisen tarvetta myös energiaomavaraisuuden varmistamisen ja ilmastonmuutoksen jarruttamisen välillä. EU:n komissiossa ja parlamentissa on vahvoja voimia, joiden mielestä puun käyttöä energialähteenä pitäisi ilmastosyistä ajaa alas.
”Siinä vaiheessa, kun meillä kauhisteltiin, että kaukolämmön hinta saattaa kallistua todella paljon, joku kaukolämmön tuottaja taisi sanoa, että meillä on kyllä pellettejä varastossa”, Niinistö muistelee.
Hänen mukaansa pellettien käytön lisääminen voi omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta olla jossain vaiheessa välttämätöntä.
”Nälkä saattaa ajaa ilmastonmuutoksen ohi. Pitää myös kysyä, miten on kylmän kanssa? Ehkä sekin ajaa?”
Niinistö ei näe mitään helppoja tai nopeita ratkaisuja Ukrainan sodan kärjistämän ruokaongelman ratkaisemiseksi.
”Nyt pitää vaan toivoa, että tämä YK:n, Turkin, Venäjän ja Ukrainan sopimus vientikäytävästä todella toimii tehokkaasti”, hän tähdentää, mutta ei mitenkää salaa skeptisyyttään asian suhteen.
”Nälkä saattaa ajaa ilmastonmuutoksen ohi. Pitää myös kysyä, miten on kylmän kanssa? Ehkä sekin ajaa?”
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta yhdessä hallituksen kanssa vastaava presidentti nostaa myös turvallisuuden omavaraisuusasiaksi ruoan, energian ja terveydenhuollon rinnalle.
”Meidän pitää olla omavaraisia turvallisuuden suhteen, vaikka meillä on tämä Nato-prosessi liikkeellä”, Niinistö tähdentää.
Haastattelupäivän vastaisena yönä Yhdysvallat ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden. Prosessi meni Niinistön mielestä USA:ssa suorastaan hämmentävän nopeasti.
Hän arvelee, että yksi syy tähän nopeuteen voi löytyä myös huipputekonologiasta, jossa sekä Suomea että Ruotsia pidetään kiinnostavina kumppaneina.
”En väitä, että Suomen suuri suosio Nato-asiassa johtuisi näistä teknologisista asioista, mutta kyllä ne voivat hyvinkin painaa taustalla.”
Lue lisää:
Huoltovarmuuden varmistamiseen ja hintojen nousujen hillitsemiseen tarvitaan solidaarisuutta
Mustanmeren vientikäytävä ei riitä ratkaisuksi ruokakriisiin
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
