Talouteen tarvitaan nyt uutta ajattelua

Valtiovarainministeriön viime viikolla julkistama talouskasvuennuste oli linjassa muiden hiljattain julkistettujen ennusteiden kanssa. Talouskasvu hiipuu ja valtion velkaantuminen jatkuu.

VM:n arvion mukaan kokonaistuotanto laskee tänä vuonna 0,4 prosenttia. Vielä maaliskuussa ministeriö arvioi talouden kasvavan saman verran eli 0,4 prosenttia. Vaikka seuraaville vuosille ennakoidaankin kasvua, jäävät kasvuluvut vaatimattomiksi.

On erittäin huolestuttavaa, että Suomen viennin arvoidaan kasvavan maailmankauppaa hitaammin. Tänä vuonna vienti ei kasva lainkaan. Heikoista tulevaisuudennäkymistä kertoo myös, ettei kokonaistuotannon uskota saavuttavan lähivuosina talouskriisiä edeltäneitä lukuja.

Viennin yskiessä yksityinen kulutus on pitänyt talouskasvua edes jonkinlaisissa kantimissa. Nyt sekin on hiipunut, koska kuluttajien luottamus talouteen on heikentynyt.

Yhä synkkenevät talousluvut aiheuttavat pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) johtamalle hallitukselle lisää pohdittavaa. Huolimatta siitä, että hallitus on jo päättänyt yhteensä noin viiden miljardin euron veronkorotuksista ja leikkauksista, velkaantuu valtio edelleen. Lisäksi kuntien valtionosuuksien leikkaukset ovat pahentaneet jo valmiiksi vaikeuksissa olevien kuntien talousongelmia.

Hallitus päätti pari kuukautta sitten alentaa yritysten maksamaa yhteisöveroa neljä ja puoli prosenttiyksikköä 20 prosenttiin. Päätöstä perusteltiin kilpailukyvyn parantamisella. Noin miljardin euron verokevennysten vastapainoksia yrityksiltä on toivottu investointeja ja uusia työpaikkoja.

Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, ettei uusia investointeja ja työpaikkoja synny, vaan irtisanomiset jatkuvat. Suomesta on vuoden aikana hävinnyt jo yli 40 000 työpaikkaa. Viime viikolla Stora Enso ilmoitti vähentävänsä yhteensä 2 800 työpaikkaa, joista 650 Suomesta.

Suomen kilpailukyvyn heikkenemisestä kertoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen tuore raportti. Sen mukaan suomalaiset monikansalliset yritykset ovat vähentäneet henkilöstöään eniten Suomessa. Vuosina 2007–2010 nämä yritykset vähensivät ympäri maailmaa yhteensä 82 000 työntekijää, 66 000 Suomesta.

Ulkomaille ei ole siirtynyt pelkästään tuotantoa, vaan myös tutkimusta. Samaan aikaan kun Suomesta on vähennetty henkilökuntaa tutkimustoiminnasta, on henkilökuntaa lisätty ulkomailla.

Tilastokeskuksen eilen julkistamien lukujen mukaan työttömyys oli noussut toukokuussa 1,3 prosenttiyksikköä viime vuoden toukokuusta. Työttömien määrä on kasvanut 34 000 ja työllisten määrä vähentynyt 50 000 vuodentakaisen verrattuna.

Jatkuvasti velkaantuvalla valtiolla ei ole varaa mittaviin elvytystoimiin. Jos hallitus pitää kiinni tavoitteestaan, että velkasuhteen pitäisi taittua vuonna 2015, edellyttää se noin puolen miljardin euron uusia sopeuttamistoimia.

Vaikka jatkuvasti velkaantuvalla valtiolle ei ole paljoa varaa elvytystoimiin, niin pelkästään leikkaamalla ja veroja korottamalla ei ole missään saatu taloutta kääntymään kasvuun. Kreikka ja Espanja ovat tästä hyviä huonoja esimerkkejä.

Talouden jatkuva hiipuminen ja työttömyyden kasvu ovat tuhoisa yhdistelmä. Verojen korottaminen vähentäisi kysyntää entisestään.

Suomen talouden kehityssuunta näyttää huonolta. Erityisesti viennin saaminen kasvuun edellyttää vuosien kovaa ja suunnitelmallista työtä. Tästä syystä päätöksiä pitää pohjustaa parlamentaarisesti mahdollisimman laajalla pohjalla, koska tekemistä riittää myös tuleville hallituksille.

Talouspolitiikassa tarvitaan kiireesti uudelleenarviointia, ennakkoluulottomuutta ja talouskasvua tukevia päätöksiä.