Puoluekokouksilla erilaiset lähtökohdat

Yleensä kahden vuoden välein pidettäviä puoluekokouksia valmistellaan pitkään. Kokouksissa hyväksyttävien puolueohjelmien ja asiakirjojen valmistelu on tärkeä prosessi, koska sen avulla puolueaktiivit voivat osallistua yhteisen linjan rakentamiseen.

Vaikka tärkeitä asioita on kokousväen päätettävänä paljon, vievät ylivoimaisesti suurimman huomion henkilövalinnat. Kunnon kisa johtopaikoista on omiaan nostamaan puolue julkisuuteen. Kokouksista on haettu myös yhtenäisyyttä ja intoa tuleviin vaaleihin.

Viime vuosina puolueiden puheenjohtajakisassa ei ole käyty tiukkaa linjakeskustelua, vaan on etsitty sopivinta henkilöä.

SDP:n puheenjohtajakisa on poikkeus. Parin viikon päästä pidettävistä EU-vaaleista ei SDP:ssä ole paljoakaan puhuttu, vaan on keskitytty puolueen linjaan nykyisessä hallituksessa.

Istuvan puheenjohtajan, valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen haastaja, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne on arvostellut ankarasti puolueensa linjaa hallituksessa. Rinne on muun muassa ilmoittanut haluavansa repiä auki hallituksen tekemät kehysriihipäätökset.

Tilanne on historiallinen, sillä koskaan aikaisemmin ei SDP:n istuva puheenjohtaja ole joutunut kamppailemaan paikastaan. Jutta Urpilainen on joutunut puolustamaan politiikkaansa ja kamppailemaan paikastaan tosissaan, koska Antti Rinne on ollut mielipidemittauksissa niskan päällä.

SDP:n puoluekokous valitsee tänään puolueelle puheenjohtajan. Jos puheenjohtaja vaihtuu, niin vaihtuu Urpilaisen mukaan myös valtiovarainministeri. Kävi puheenjohtajavaalissa kuinka tahansa, jää repivästä kisasta syviä arpia.

Puheenjohtajakisaa käydään myös kokoomuksessa. Puolueen puheenjohtaja ja samalla myös pääministeri vaihtuu kesäkuun puolessavälissä Lahdessa, koska pääministeri Jyrki Katainen on ilmoittanut jättävänsä paikkansa. Kataisen paikasta kisaavat ministerit Paula Risikko, Alexander Stubb ja Jan Vapaavuori.

Kokoomuksen puheenjohtajakamppailussa ei ole odotettavissa linjaerimielisyyksiä. Puheenjohtajavaalissa noussee tärkeimmäksi kysymykseksi, tuleeko puheenjohtaja pääkaupunkiseudulta vai muualta Suomesta. Tässä asetelmassa eteläpohjalainen Risikko on vahvoilla ainakin vaalin toiselle kierrokselle.

Viimeisenä kisaan ilmoittautuneen Risikon nousu heti kärkeen Ylen Uutisten kokoomuksen yhdistysten puheenjohtajille tekemässä kyselyssä kertoo siitä, että hänellä on maakunnissa vahva tuki. Kisasta näyttää tulevan tiukka, koska ehdokkaiden kannatus oli lähes tasan. Kisaa ei ratkaise politiikan sisältö, vaan sopivuus.

Kokoomus hyödyntää puheenjohtajakisaansa vahvasti myös EU-vaaleissa. Puheenjohtajaehdokkaat aloittivat jo tiistaina eri puolille Suomea suuntautuvan yhteiskiertueen. Urpilaisen ja Rinteen yhteisesiintymiset sen sijaan jäivät vähiin.

Keskustan puoluekokous pidetään Turussa samaan aikaan kokoomuksen Lahden kokouksen kanssa. Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän asema on niin vahva, ettei hänelle ole haastajaa tiedossa. Varapuheenjohtajista puoluekokousedustajat pääsevät sentään äänestämään, koska Riikka Pakarinen luopuu paikastaan.

Keskusta voi keskittyä asiakysymyksiin ja seuraaviin eduskuntavaaleihin valmistutumiseen. Vaarana on, että keskustan asiakysymykset jäävät julkisuudessa kokoomuksen puheenjohtaja- ja pääministerivaalin jalkoihin.

Vaikka henkilövalinnat ovat mielenkiintoisia ja herättävät vahvoja tunteita, pitää puolueiden pystyä kertomaan äänestäjille, millaista Suomea ne haluavat rakentaa.

Puoluekokousten pitäisi päättää ensin politiikan sisällöstä ja valita sitten henkilö, jonka johdolla ohjelmaa toteutetaan.