Pelisääntöihin pitää voida luottaa

Euroopan unionista tuleva säätely on usein byrokraattista ja vaikeaselkoista. Tähän ovat saaneet tottua erityisesti maataloustuottajat. Tuotannon yksityiskohtiin menevää säätelyä ja tuottajien valvontaa on perusteltu tukipolitiikalla ja sillä, että maatalous on EU:n pisimmälle integroitu politiikan alue.

EU:ssa maksetaan maataloustukia, jotta ruuan kuluttajahinnat pysyisivät kohtuullisina. Sama käytäntö on lähes kaikissa maailman maissa, joilla suinkin siihen on varaa. Tukipolitiikalla halutaan myös entistä enemmän ohjata tuotantoa ja tuotantotapoja haluttuun suuntaan.

On tärkeää, että rahojen käyttöä valvotaan. Sääntöjen pitäisi kuitenkin olla niin selkeitä, ettei niissä ole tulkinnanvaraa ja niitä olisi mahdollista kohtuudella noudattaa. On esimerkiksi kohtuutonta, että pienestä tahattomasta sääntörikkeestä voi seurata isoja tulonmenetyksiä.

Ruuan tuotanto on pitkäjänteistä työtä ja vaatii kalliita investointeja. Pelisääntöihin pitää voida luottaa eikä lakeja ja niiden tulkintoja saa muuttaa kesken tukikauden. Näin on käymässä eläinpalkkioiden osalta. Lainsäädäntö ei ole muuttunut, mutta komission lakiosasto on muuttanut tulkintaansa vanhoista asetuksista. (MT 22.12.)

Komissio vaatii uuden tulkinnan perustella Suomea muuttamaan tapaa, jolla nautapalkkio, lypsylehmäpalkkio, uuhipalkkio ja kuttupalkkio jaetaan. Palkkioiden maksuperusteet ovat asiaan vihkiytymättömille vaikeaselkoisia, mutta tilatasolla muutokset voivat johtaa isoihin tulonmenetyksiin, joihin ei ole voinut mitenkään varautua.

MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä esitys on pitkästä aikaa hulluinta, mitä EU on esittämässä. Sitä ei voi hänen mukaansa hyväksyä. Hänen mielestään komissiossa ei ymmärretä digitalisaation etuja ja nykyaikaista asioiden hoitoa. Muutos tekisi palkkiojärjestelmästä Marttilan mukaan sattumanvaraisen, epäoikeudenmukaisen ja alttiin virheille.

Maa- ja metsätalousministerin Jari Lepän (kesk.) mielestä komission esitys on tyrmistyttävä ja epäreilu viljelijöitä kohtaan. Hän on neuvotellut asiasta EU:n maatalouskomissaarin Janusz Wojciechowskin kanssa, ja esittänyt vuoden siirtymäaikaa, mutta vastausta ei ole kuulunut.

Vuoden siirtymäaika on perusteltu, koska vuoden 2023 alussa tulee voimaan uuden rahoituskauden mukainen tukijärjestelmä.

Neuvotteluja on käyty syyskuusta lähtien myös virkamiestasolla yhteistyössä Ruotsin kanssa. Maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen Juha Palosen mukaan komissio ei ole ollut valmis joustamaan. Komission virkamiehet ovat Palosen mielestä hankalassa välikädessä, kun taustalla on "juristien pitkän mietinnän pohjalta muotoiltu tulos". (mt.fi 16.12.)

Palosen mielestä uudet ehdot sotivat yleistä oikeustajua vastaan. Samaa mieltä on MTK:n nuorten johtokuntaan nouseva Susanna Valtonen. Hänen mielestään kesken kaiken muuttunut tulkinta on viljelijän oikeusturvan vastainen. Valtonen muistuttaa, ettei kotieläintiloilla ei ole mahdollista tehdä mitään näin lyhyellä varoitusalalla.

Tukiasian vatvomiseen ei ole paljoa aikaa, koska eläinpalkkioiden haku on järjestettävä viimeistään tammikuussa. Jotta Ruokavirasto voi avata haun, sitä koskevat asetukset pitää hyväksyä valtioneuvoston istunnossa viimeistään 30.12.

Komissio on pyrkinyt muissakin asioissa kahmimaan itselleen valtaa enemmän kuin sille kuluu. Se ei ole komission vika, vaan muun muassa EU:n jäsenmaiden heikkoutta. Valtaa käyttäessään komission ja erityisesti sen lakiosaston on syytä tutustua Olaus Petrin vanhaan tuomarin ohjeeseen: Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei voi olla lakikaan. Ohje pätee erityisesti lain tulkintaan.

Kesken kaiken muuttunut tulkinta on viljelijän oikeusturvan vastainen.