Lunastajien pitää nöyrtyä ja kaivaa kuvetta: Rahaa täytyy korotettuihin korvauksiin löytyä
Lunastettavan alueen puusto on osa lunastettavaa omaisuutta, joten siitä on omistajan niin vaatiessa maksettava markkina-arvon mukainen hinta automaattisesti 25 prosentilla korotettuna.
Viitostietä parannetaan Leppävirran ja Kuopion välillä. Kuvituskuva. Kuva: Petteri Kivimäki7.10.202504:00
Elokuun alussa voimaan astunut uudistettu lunastuslaki lienee tuottanut osalle lunastusmenettelyä hyödyntävistä tahoista ikävän yllätyksen. Jos lunastettavalle maa-alueelle suunnitellaan hakkuuta mutta alueen alkuperäinen omistaja ei halua tehdä alueen puustosta poistosopimusta eikä ottaa kaadettavaa puutavaraa itselleen, tämä voi vaatia lunastajaa maksamaan puuston arvon lunastuskorvauksena. Puusto on tällöin osa lunastettavaa omaisuutta, joten siitä on maksettava maapohjan tavoin automaattisesti 25 prosentin korotus, kuten lakiin on nyt kirjattu.
Uusi käytäntö on aiheuttanut hämminkiä ainakin Pohjois-Savossa, jossa valtatie 5:n peruskorjauksen vuoksi Leppävirran ja Kuopion välillä lunastettavien maa-alueiden omistajat ovat olleet epätietoisia oikeudestaan korotettuun korvaukseen (MT 3.10.). MT:n haastattelussa lunastettavaa maata omistava Kari Koponen kertoo Väyläviraston edustajan todenneen, ettei korotusta tulla maksamaan. Koposen näkemyksen mukaan kieltäytymisen perusteena oli se, että korotukseen ei ole varattu viitostien perusparannuksen budjettiin rahoitusta.
On täysin selvää, että sen enempää valtio kuin muutkaan lunastuksiin ryhtyvät toimijat eivät voi jättää noudattamatta lakia vain siksi, että rahat loppuvat kesken. Ainakin alkuvaiheessa maanomistajien on kuitenkin tärkeää olla selvillä oikeuksistaan, sillä lakimuutokset vaikutukset eivät välttämättä ole täysin selvät lunastavalle osapuolellekaan.
Lunastettavan alueen alkuperäiselle omistajalle on useimmiten taloudellisesti kannattavampi ratkaisu vaatia lunastettavan alueen puusta lunastuskorvausta kuin osallistua puustonpoistosopimukseen tai ottaa puutavara itselleen. 25 prosentin korotuksen lisäksi ratkaisun tekee yleensä edullisemmaksi sekin, että lunastuskorvauksia verotetaan usein kevyemmin kuin esimerkiksi puukauppatuloja.
Maanomistajien on tärkeää olla selvillä oikeuksistaan.
Vakiokorotuksen tarkoituksena on siirtää lunastettavan omaisuuden arvonmääritykseen liittyvää taloudellista riskiä lunastajalta maanomistajalle sekä tukea perustuslain mukaista täyden korvauksen periaatetta. Samalla se myös parantaa maanomistajien neuvotteluasemaa. Toisin kuin osa lunastustoimenpiteen toteuttajista tuntuu ajattelevan, lakisääteisenä toimenpiteenä korotus ei ole neuvoteltavissa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
