Asiakkaalla oikeus tietää ruuan alkuperä

Maa- ja metsätalousministeriön esitys ravintoloiden velvollisuudesta ilmoittaa asiakkailleen kirjallisesti tuoreen lihan ja kalan sekä kalajalosteiden alkuperä on saanut ravintola-alan etujärjestön Matkailu- ja ravintolapalvelut Mara ry:n takajaloilleen. Maran mielestä maa- ja metsätalousministeriö on asettamassa ravintolat mahdottomaan asemaan.

Maa- ja metsätalousministeriön esitys kansalliseksi asetuksesi on parhaillaan käsittelyssä Brysselissä. EU:n lausuntoa odotetaan ensi vuoden alussa.

Mara perustelee kantaansa muun muassa sillä, etteivät ravintolat saa alkuperätietoja helposti. Lisäksi ravintolassa voi olla yhtenä päivänä 50–60 raaka-ainetta, joiden alkuperä pitäisi ilmoittaa. Mara arvioi, että ministeriön tarkoituksena on edistää kotimaisten raaka-aineiden ja pientuottajien tuotteiden käyttöä, mutta raskas ilmoitusbyrokratia johtaa päinvastaiseen suuntaan.

Maran varatoimitusjohtajan Veli-Matti Aittoniemen mielestä ruuan alkuperämerkintäpakko on hyvä esimerkki byrokratian lisääntymisestä. Aittoniemen mukaan säätelyä pitäisi purkaa ja jättää tilaa ravintoloiden luovuudelle ja mahdollisuudelle keskittää tarmonsa asiakkaidensa palvelemiseen.

Mara kysyy maanantaina julkaisemassaan tiedotteessa, onko tarkoitus suosia kotimaisia elintarvikkeita lainsäädäntöteitse sopusoinnussa EU:n vapaan kilpailun periaatteen kanssa.

Maralta voi kysyä, miten se, että kuluttajille kerrotaan ruuan alkuperä, on ristiriidassa vapaa kilpailun periaatteen kanssa? Ruuan alkuperästä kertominen ei sellaisenaan edes vaikeuta tuontiruuan käyttöä. Valinnan tekevät kuluttajat, ja heillä on oikeus tietää syömänsä ruuan alkuperä.

Suomalaisista raaka-aineista valmistettu ruoka on kieltämättä entistäkin vahvempi kilpailuvaltti ravintoloille ja kaupalle, koska ruuan alkuperä ja tuotantotavat korostuvat kuluttajien valinnoissa. Kotimainen ruoka on vertailussa vahvoilla. Suomessa ruuan tuotannolla on tiukemmat vaatimukset kuin EU-maissa keskimäärin, ja suomalainen ruoka on tutkitusti turvallista.

MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi on yllättynyt Maran voimakkaasta kannanotosta. Hänen mielestään esitetty muutos tulee olemaan ravintoloiden näkökulmasta hallinnollisesti kevyt. Syväniemi muistuttaa, että Suomessa on jo nyt ravintoloita ja jopa ketjuravintoloita, jotka pystyvät ilmoittamaan selkeästi tarjoamansa ruuan alkuperän.

Syväniemi on Maran kanssa samaa mieltä, että koko ketjuun tarvitaan läpinäkyvyyttä. Myös ravintoloihin tuotteita toimittavien tukkujen pitää tietää ruuan alkuperä.

Helsinkiläisen ravintola Juuren perustaja Ilja Björs ei jaa Maran huolta. Hän suhtautuu ruuan alkuperän ilmoittamiseen myönteisesti, vaikka joissain ravintoloissa säätely voikin tuoda mukanaan ongelmia. (MT 13.12.)

Björs ei usko, että uudistus vähentäisi pientuottajien raaka-aineiden käyttöä, pikemminkin päinvastoin. Ministeriön esityksessä häntä arveluttaa vain se, millä tavalla alkuperä pitää lopulta ilmoittaa.

Kaupassa myytävän liha- ja maitotuotteiden alkuperämerkinnät tulivat pakollisiksi kesäkuussa. Ravintoloita koskevan asetuksen on tarkoitus tulla voimaan ensi kesänä. Ravintola-alan etujärjestön jyrkkä kanta uudistusta kohtaan kertoo siitä, ettei alkuperämerkintöjä voi jättää pelkästään markkinavoiminen hoidettavaksi.

Ruuan alkuperän ilmoittamisen luulisi olevan ravintoloille hyvää asiakaspalvelua ja itsestään selvä asia. Jos alkuperän selvittäminen ei onnistu, on järkevää jättää sellainen raaka-aine hankkimatta.