Kokoomus sai tahtomansa, koska niin oli sovittu

Kuva: Timo Filpus

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kutsui lauantaina pääministerin haastattelutunnilla Kansaneläkelaitoksen (Kela) pääjohtajavalintaa aikamoiseksi näytelmäksi. Sitä se on ollutkin, mutta käsikirjoituksen arvottomaan näytelmään laati pääministeri itse. Vaikka näytelmää ei voi pitää hyvällä tahdollakaan hyvänä, rakennettiin sille dramaattinen loppu. Kelan valtuusto valitsi uudeksi pääjohtajaksi hallituspuolueiden äänin 7–5 HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen.

Orpo ja kokoomus ajoivat voimalla pääjohtajaksi työministerin pestiä lopettelemassa olevaa Arto Satosta (kok.). Puolue joutui kuitenkin loppumetreillä taipumaan perussuomalaisille. Valinta oli tarkoitus tehdä jo 8.4., mutta sitä siirrettiin, koska perussuomalaisten mielestä Satosen valinta olisi liian räikeä poliittinen nimitys.

Kokoomustaustainen Lehtonen kelpasi kuitenkin myös perussuomalaisille, vaikka Kelan valtuutettu, kansanedustaja Ritva Elomaan (ps.) totesi Ylen haastattelussa, että poliittiset virkanimityksistä pitää päästä eroon. Hänen henkilökohtainen mielipiteensä oli ennen valintaa, että haastattelut ja varsinkin pätevyys ratkaisevat. (Yle 29.4.) Kelan hallitus oli Elomaan kanssa eri mieltä pätevyydestä, koska hallitus esitti pääjohtajaksi Melan toimitusjohtajaa Heli Backmanina äänin 8–1.

Täysin yllätysvalinta Lehtonen ei ollut. Hän on tehtävään ainakin muodollisesti pätevä, koska hän on professori sekä lääketieteen että oikeustieteen tohtori. Hän pääsi haastattelujen perusteella neljän parhaan joukkoon, mutta loppusuoralla valikoituivat Satonen ja Backman.

Kelan pääjohtajavalinnassa on ollut draamaa aiemminkin. Valinta oli Lehtoselle eräänlainen revanssi, koska hänellä on aikaisempaa kokemusta Kelan pääjohtajapelistä. Vuonna 2019 Kelan työvaliokunta suositteli valittavaksi joko SDP:n entisen kansanedustajan, Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Hanna Tainion tai Lehtosen. Valituksi tuli Outi Antila, joka oli hävinnyt edellisellä kerralla arvalla Elli Aaltoselle.

Sekä Orpo että perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ovat vakuuttaneet, ettei valintaa ohjata ulkopuolelta, vaan päätöksen tekevät puhtaasti Kelan valtuutetut. Kelan pääjohtajan valinta on kuitenkin sen luokan asia, että siitä on sovittu hallituspuolueiden kesken. Kyse oli vain siitä, kuka kokoomuksen ehdokkaista kelpaa perussuomalaisille. Satosesta ei päästy sopuun, mutta Lehtonen kelpasi. Päätös oli poliittinen ja meni hallitus–oppositio asetelman mukaisesti, vaikka se ei olisikaan puhtaasti poliittinen virkanimitys.

Orpon ja kokoomuksen suosikin Arto Satosen tie Kelan pääjohtajaksi kaatui viimeistään alue- ja kuntavaaleihin. Vaalit menivät perussuomalaisten kannalta todella surkeasti. Ne jatkoivat EU-vaaleista alkanutta alamäkeä. Kovaan ääneen poliittisia virkanimityksiä vastustaneella puolueella ei ollut varaa ärsyttää äänestäjiään, vaikka seuraaviin vaaleihin on aikaa lähes kaksi vuotta.

Vaikka prosessin tyylipisteet jäivät olemattomiksi ja kokoomus joutui loppukilpailussa ravitermein vaihtamaa hevosta, pysyivät ohjakset puolueen käsissä. Kokoomus sai Kelan pääjohtajavalinnassa sen, mitä oli hakemassa, koska niin oli sovittu. Vaikka kaksi viimeistä pääjohtajaa ovat olleet sitoutumattomia, ovat pääjohtajat olleet aiemmin keskustataustaisia. Nyt sekä pääjohtaja ja hänen varahenkilönsä ovat kokoomustaustaisia.

Kehysbudjettiriihen ja Kelan pääjohtajavalinnan jälkeen hallituksen eteen tulee uusia kiperiä kysymyksiä. Yksi poliittisesti herkkä asia on Orpon lempihanke eli Turun tunnin juna. Päähallituspuolueilla on vahvasti eri käsitys, jyskyttääkö hanke raiteillaan. Myös Yleisradio etsii toimitusjohtajaa.