Hallituksen taival jatkuu tuskaisena

Edellisen vaalikauden aikana sekä Jyrki Kataisen (kok.) että Alexander Stubbin (kok.) hallituksia syytettiin päättämättömyydestä. Suuret hankkeet kuten kunta- ja sote-uudistukset jäivät tekemättä.

Päätöksentekoon ei tullut ryhtiä, vaikka kuuden puolueen hallituspohja supistui vaalikauden aikana neljäksi. Vasemmistoliitto kyllästyi säästöihin ja vihreät ydinvoimaluvan päivitykseen. SDP:ssä tyytymättömyys hallituksen politiikkaan johti puheenjohtajan ja samalla valtiovarainministerin vaihtumiseen Jutta Urpilaisesta ammattiyhdistysliikkeen suosikkiin Antti Rinteeseen.

Loppumetreillä hallituksen eväät olivat täysin lopussa, ja hallitus äänesteli eduskunnassa omia esityksiään nurin yhdessä opposition kanssa.

Edellisissä eduskuntavaaleissa rökäletappion kärsinyt keskusta teki viime kevään vaaleissa paluun suurimmaksi puolueeksi. Koska perussuomalaiset säilyttivät asemansa, niin hallituspohja oli tältä osin selvä.

Pääministeriksi noussut keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä valitsi kolmanneksi hallituspuolueeksi kokoomuksen. Neljän suuren hallitus ei ollut mahdollinen, koska SDP ei halunnut lähteä kokoomuksen kanssa samaan hallitukseen.

Odotukset politiikan ulkopuolelta tullutta Juha Sipilää kohtaan olivat korkealla. Jo hallitustunnustelujen aikana tuli selväksi, että Sipilän johtamistyyli poikkesi totutusta. Asiat laitettiin vireille, päätöksenteolle määriteltiin aikataulut ja niissä myös pysyttiin. Vatulointi ja iterointi tulivat poliittiseen sanastoon.

Sipilän hallitus on ollut vallassa noin puoli vuotta. Päätöksiä on toki tehty. Muun muassa sote-mallin raamit on päätetty. Hallituksen toinen keskeinen hanke sen sijaan on ajanut seinään kerta toisensa jälkeen.

Viiden prosentin kilpailukykyloikka yksikkötyökustannuksia alentamalla on osoittautunut ennakoituakin vaikeammaksi. Työmarkkinajärjestöt ovat vatuloineet asian ympärillä ilman tulosta vaaleista asti. Viime viikolla kaatui neljäs yritys.

Hallitus lupasi, että niin sanotut pakkolait vedetään eduskunnasta pois, jos työmarkkinajärjestöt pääsevät keskenään sopuun. Hallitus joutunee tekemään kilpailukykyä parantavat ja työmarkkinoita koskettavat päätökset nyt itse.

Päätösten läpivieminen edellyttää, että hallituspuolueiden eduskuntaryhmät seisovat tiukasti niiden takana. On aivan selvää, että eduskunnan vasemmisto-oppositio ei hyväksy mitään esitystä, jolla puututaan työntekijöiden saavutettuihin etuihin.

Paine hallituksen sisällä on muutenkin lisääntynyt. Vaaleissa toiseksi suurimmaksi puolueeksi noussut perussuomalaiset on menettänyt mielipidemittausten mukaan puolessa vuodessa puolet kannattajistaan.

Kannatuskadon syitä on useita. Turvapaikanhakijoiden vyöry on ollut ennenäkemätöntä ja Kreikalle myönnettiin tukea. Rehellisyyden nimissä on muistettava, että turvapaikanhakijoiden suhteen hallituksenkin pitää noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia. Lakien muutosesityksiä on kuitenkin tulossa.

Kevään vaaleissa suurimmaksi työväenpuolueeksi nousseille perussuomalaisille hallituksen pakkolait ovat paha rasti. SDP:stä perussuomalaisiin siirtynyt väki on mittausten perusteella palaamassa takaisin. Tässä saattaa olla yksi syy AKT:n tiukkaan yhteiskuntasopimuslinjaan.

Keskusta ja kokoomus ovat säilyttäneet mittausten mukaan vaaleissa saamansa kannatuksen. Seuraavista mittauksista näkyy, miten puolueen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Alexander Stubbin laskutaito hallintarekisteriasiassa vaikuttaa puolueen kannatukseen.

Kannatusmittauksista huolimatta hallituspuolueilla on vaaleissa saatu mandaatti. Tätä mandattia pitää myös käyttää. Suomella ei ole varaa jatkaa edellisten hallitusten päättämättömällä linjalla. Vaikeassa tilanteessa vastuun ottaminen korostuu entisestään.

Oppositiopuolueilla oli viime vaalikaudella mahdollisuus tehdä hallituksessa päätöksiä, mutta vatuloinniksi meni. Tämä on syytä muistaa, kun hallituksen tekemisiä arvostellaan.