EU-parlamentti karsii komission metsälainsäädäntöä

Kuva: Timo Filpus

Periaatteessa metsäpolitiikka ei kuulu Euroopan unionin toimivaltaan, mutta siitä huolimatta unioni on tunkeutunut syvälle jäsenmaiden metsiin ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikan varjolla. Metsiä koskevan lainsäädännön tehtailussa aktiivisena on ollut erityisesti edellinen komissio.

Metsäbiotalouden tiedepaneelin arvion mukaan metsien käyttöön liittyviä politiikkatoimia on yli 80. Näitä ovat muun muassa ennallistamisasetus, metsäkatoasetus ja maankäyttösektorin hiilinielutavoitteet (lulucf). Tiedepaneelin selvityksen mukaan EU:n ohjauskeinojen vaikutuksista puuntuotantoon ei ole tutkittua tietoa eikä eri politiikkatoimien kokonaisvaikutusta ei ole juurikaan arvioitu. (MT 17.9.)

Hankkeen päätutkijan, Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkijan Hanna Siiskosen mielestä haaste EU:n metsiin kohdistuvassa sääntelyssä on pirstaloituminen eri osastoille, pääasiassa ympäristö-, ilmasto- ja maatalousosastoille.

Europarlamenttivaalien jälkeen parlamentin voimasuhteet muuttuivat ja se näkyy nyt myös edellisen komission metsiä koskevien lainsäädäntöhankkeiden etenemisessä.

Euroopan parlamentin ympäristö- ja maatalousvaliokunnat äänestivät tiistaina metsien monitorointiasetuksesta, joka lisäisi metsistä kerättävää dataa. Valiokunnat hylkäsivät esityksen asetuksesta. Todennäköisesti esitys katuu myös parlamentin täysi-istunnossa ja komission pitää perua koko esitys tai valmistella uusi.

MTK:n kansainvälisten metsäasioiden asiantuntijan Maria Pohjala muistuttaa, ettei kukaan päättäjä ei ole pystynyt tarkentamaan, mihin metsien monitorointiasetuksen raakadataa käytettäisiin tai perustelemaan, miksi komissio tarvitsee metsänomistajien tilakohtaista tietoa itselleen.

Komissio halusi, että metsien monitorointiasetuksella kerättäisiin ja jaettaisiin tietoa metsistä jopa tilatasolta. MTK:n metsäjohtajan Marko Mäki-Hakolan mukaan komission esitys lisäisi tarpeetonta sääntelyä ja uhkaisi omaisuudensuojaa. Koska metsiä koskevaa dataa on jo paljon, esityksessä oli Mäki-Hakolan mielestä käytännössä kyse siitä, että komissio halusin keskittää metsien valvontavallan itselleen.

Tiistaina ruotsalainen ympäristökomissaari Jessika Roswall esitti metsäkatoasetuksen toimeenpano lykkäämistä jälleen vuodella. Asetuksen oli määrä tulla voiman ensi vuoden alussa. Hän perusteli metsäkatoasetuksen lykkäämistä tietojärjestelmäongelmilla. EU:lla ei yksinkertaisesti ole valmiuksia käsitellä sitä yritysten raportointitulvaa, joka asetusta seuraisi.

Monitorointi koski vain EU-maita, mutta metsäkatoasetus koskisi myös EU:n ulkopuolisia maita. Periaatteessa hyvää tarkoittavan asetuksen tarkoituksena on varmistaa, ettei EU-maiden kysyntä aiheuta metsäkatoa muualla maailmassa, sekä parantaa EU-maiden omien tuottajien kilpailuasetelmaa. Asetus estäisi tiettyjen tuotteiden tuonnin EU-markkinoille, jos ne aiheuttavat metsäkatoa.

Tietojärjestelmäongelmat saattavat olla syynä asetuksen lykkäämiseen, mutta muitakin syitä todennäköisesti löytyy, ja komissio katsoi parhaasi ottaa aikalisän. Asetusta on arvosteltu ankarasti nykyisessä EU-parlamentissa ja siihen on vaadittu muutoksia. Muun muassa parlamentin suurimman ryhmän, keskustaoikeistolaisen EPP:n mukaan asetuksen ongelmia ei voi ratkaista pidemmillä siirtymäajoilla ja ohjeistuksilla, vaan sisältöä pitää muuttaa merkittävästi.

EU:n kauppakumppanitkaan eivät ole katsoneet asetusta hyvällä. MT:n Brysselin diplomaattilähteiden mukaan keskeiset kauppakumppanit, erityisesti Yhdysvallat, Brasilia ja Intia painostivat komission perääntymään.

Syynä lisäajan ottamiseen voi perustellusti olla myös se, että maailmantilanne on asetuksen hyväksymisen jälkeen muuttunut ja komissiossa halutaan keskittyä kiireellisempiin asioihin.

Olivat syyt mitkä tahansa, on komissiossa hyvä ottaa aikalisä metsiä koskevaan lainsäädäntötulvaan. Sen lisäksi, että metsäasiat kuuluvat jäsenvaltioille, pitäisi ennen uusia esityksiä selvittää, millaisia yhteisvaikutuksia jo voimassa olevalla yli 80:llä politiikkatoimella on.