Turve kuuluu Suomen energiapalettiin

Nopeat muutokset energiapolitiikassa ovat vaikeita ja ne johtavat helposti hallitsemattomaan tilanteeseen. Näin on käynyt myös polttoturpeen kohdalla. Vielä hetki sitten näytti selvältä, ettei ensi kesänä nosteta enää polttoturvetta. Myös kuivike- ja kasvuturpeille on etsitty korvaavia tuotteita. Turvekoneiden romutuspalkkion maksaminen alkoi kuukausi sitten.

Vaikka turpeen polttamista ei ole kielletty, verotuksen kiristäminen ja päästöoikeuksien kallistuminen johtivat siihen, että turpeen energiakäyttö oli loppumassa.

Energian nopea kallistuminen ja sen saatavuuden mahdollinen heikentyminen ovat muuttaneet tilanteen. Neova eli entinen Vapo perui keskiviikkona viime vuoden lopulla tekemänsä päätöksen lopettaa turvetuotantonsa ja ilmoitti jatkavansa tuotantoa ensi kesänä. Tuotanto aloitetaan ainakin Itä-Suomessa, mahdollisesti myös muualla Suomessa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoo varmistavansa, että turvetta nostetaan tulevinakin kesinä. Kysymys on huoltovarmuudesta. Turpeella korvataan lämpölaitoksissa käytettävää venäläistä haketta. (MT 9.3.)

Huoltovarmuuskeskus varoitti jo viime keväänä, että turvetuotannon alasajo tapahtuu huoltovarmuuden kannalta liian nopeasti ja hallitsemattomasti. Huoltovarmuuskeskus muistutti, että turve on kotimaisista polttoaineista ainoa, jota voidaan varastoida muutaman vuoden ajan. Vaikka turpeen osuus Suomen energiankäytöstä on ollut noin 5–7 prosenttia, on sen rooli huoltovarmuudessa huomattavasti suurempi. (MT 1.4.2021)

Huoltovarmuuskeskuksen varoitus muuttui todeksi nopeammin kuin kukaan osasi ennakoida.

Turpeen nostamisessa ei voi olla kyse pelkästään ensi kesästä, vaan tarvitaan jatkuvuutta. Tietoa tulevaisuudesta tarvitsevat turveyrittäjien lisäksi energialaitokset. Jokaiselle pitäisi olla nyt selvää, että turve on tärkeä osa suomalaista energiapalettia ja keskeinen osa energiahuoltovarmuutta.

Turpeen nostamisessa ei voi olla kyse pelkästään ensi kesästä.