Metsänhoidosta ei ole varaa tinkiä

Metsien merkitys suomalaisten hyvinvoinnin tuottajana on tiedetty jo vuosisatoja. Metsistä on haluttu pitää huolta ja turvata lainsäädännöllä niiden hoito ja kasvu myös tulevaisuudessa.

Metsien hoidossa onkin onnistuttu menneinä vuosikymmeninä hyvin, sillä nykyisin suomalaiset metsät tuottavat reippaasti enemmän puuta kuin sitä käytetään.

Metsät kasvavat vuodessa noin 100 miljoonaa kuutiometriä, mutta kasvusta käytetään vain vajaa 70 prosenttia. Laadukasta puuta riittää sekä sahoille, sellutehtaille että energian tuotantoon.

Metsien merkitys on heijastunut myös muualle teollisuuteen. Koneiden ja laitteiden valmistaminen on liittynyt suurelta osin metsäteollisuuteen. Omaan käyttöön tehdyille koneille ja osaamiselle löytyi myös vientimarkkinoita.

Huolimatta siitä, että metsäteollisuutta on pidetty auringonlaskun alana, ovat metsät ja metsäteollisuus uudessa nousussa. Viime vuoden vientitilaston kymmenen tärkeimmän vientituotteen joukosta löytyvät paperi ja kartonki, sahatavara ja sen jalosteet sekä selluloosa.

Metsäteollisuuden tuotteiden viennin kansantaloudellinen merkitys korostuu, koska raaka-aineet tulevat kotimaasta.

On huolestuttavaa, että metsien hoito ei kiinnosta metsänomistajia entiseen malliin. Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) mukaan metsänviljely supistui viime vuonna historiallisen pieneksi. Kansallisen metsäohjelman tavoitteista saavutettiin vain 61 prosenttia. (MT 5.5.)

Osa metsänviljelyn supistumisella selittyy avohakkuiden vähentymisellä, mutta taimikonhoidon laiminlyömiselle ei ole hyväksyttävää selitystä. Vaikka yksityismetsissä taimikoiden hoitotöitä tehtiin viime vuonna edellisvuoden tahtiin, jäi tavoite neljänneksen vajaaksi.

Taimikonhoidon laiminlyöminen johtaa metsien pusikoitumiseen. Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkijan Jari Hynysen mukaan Suomesta löytyy viisi miljoonaa hehtaaria sellaisia metsiä, joissa ei ole tehty mitään 30 vuoteen (MT 31.3.).

Metsien hoidossa tapahtunut muutos huonompaan on ollut nopeaa. Hyvin hoidettujen metsien osuus oli 1990-luvun alussa vielä 40 prosenttia, mutta nyt niitä on enää 28 prosenttia.

Vuoden alussa voimaan tullut uusi metsälaki lisää metsänomistajien vapautta omien metsiensä hoidossa. Uudessakin metsälaissa säilyy kuitenkin metsien uudistamisvelvollisuus.

Metsien pusikoituminen on tuhlausta sekä metsänomistajien itsensä että kansantalouden kannalta. Pusikoitunut metsä ei tuota hyvälaatuista puuta teollisuuden käyttöön eikä taloudellisesti edes energiapuuta. Lisäksi metsien hoitamattomuus lisää metsätuhojen riskiä.

Metsien viljely- ja taimikonhoitotöiden kustannukset ovat nousseet huomattavasti. Tästä syytä kaikenlaiselle puulle pitää olla kysyntää kannattavaan hintaan.

Tällä hetkellä energiapuusta on ylitarjontaa eivätkä nykyiset sellutehtaat pysty lisäämään kuitupuun käyttöä. Metsä Fiberin investointisuunnitelma toteutuessaan lisäisi kuitupuun käyttöä neljä miljoonaa kuutiometriä.

Huolimatta siitä, että metsiä käytetään nyt kasvua vähemmän, on metsiä edelleen hoidettava. Metsät ovat Suomen tärkein luonnonvara myös tulevaisuudessa.

Vaikka tulevaisuutta on vaikea ennustaa, näyttä selvältä, että suomalaisia metsiä tarvitaan tulevaisuudessa nykyistä enemmän. Uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvan biotalouden merkitys kasvaa meillä ja koko maailmassa. Hyvin hoidetut metsät ovat investointi tulevaisuuteen.