Lisää aineksia kuntasoppaan

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) johtama hallitus ei luovu ajamastaan kuntauudistuksesta, vaikka monet hallinnon asiantuntijat ja suurin osa kunnista ovat hallituksen kanssa eri linjoilla. Kritiikistä huolimatta hallitus lisää kuntasoppaan edelleen lisää aineksia.

Hallitus päätti keskiviikkona kuntaliitoksia ohjaavista kriteereistä. Ne koskevat väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntialuetta ja yhdyskuntarakennetta sekä kuntataloutta. Nämä kriteerit määrittelevät, millainen on hallituksen tavoittelema vahva ja elinvoimainen kunta.

Kriteerit ovat sellaisia, että niiden perusteella moni EU-maakin saisi aloittaa liitosselvityksen.

Yhdenkin kriteerin täyttyessä kunnan pitää aloittaa liitosselvitys. Vaikka mikään hallituksen asettamista kriteereistä ei täyttyisikään, käytännössä jokaisen kunnan – Ahvenanmaata lukuunottamatta – on osallistuttava selvitykseen.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) mukaan kunta voi olla velvollinen osallistumaan selvitykseen myös alueellisen kokonaisedun takia.

Sääntöjä ei yleensä ole ilman poikkeuksia. Kunta voi välttää selvityksen erityisen harvan asutuksen, kieliperusteiden tai saaristolaisuuden perusteella. Poikkeusten tarve harkitaan tapaus kerrallaan ja poikkeaminen olisi mahdollista vain, jos kunnalla on itse edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä. Harvalla edellämainitut ehdot täyttävältä kunnalta löytyvät edellytykset.

Kuntien velvoitus osallistua kuntaliitosselvitykseen on jatkoa hallituksen vajaa kuukausi sitten tekemään päätökseen lakkauttaa nykyiset sairaanhoitopiirit. Niiden tehtävät jaetaan kunnille ja yliopistosairaaloiden ympärille rakentuville erityisvastuualueille.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok.) mielestä uudistuksen tarkoituksena on integroida perus-ja erikoisterveydenhoito vahvempiin yksiköihin. Tähänkin tarvitaan Risikon mielestä vahvat kunnat.

Kuntien kannalta uuden selvityskierroksen aloittaminen on kova urakka. Työtä lisää se, että samalla pitäisi uudistaa sosiaali- ja terveydenhoito. Kuntapäättäjillä on myös täysi työ kiristyvän talouden kanssa.

Viitasaaren kunnanjohtajan Jouko Räsäsen mukaan kuntien henkilöstö alkaa näihin selvityksiin väsyä, koska ne vievät virkamiehiltä paljon työaikaa (Keskisuomalainen 28.6.).

Kuntien työtaakkaa lisää myös se, että hallitus lähettää syksyllä uuden kuntarakennelain lausuntokierrokselle kuntiin.

Hallituksen into sanella kunnille mitä niiden pitää tehdä on hämmästyttävä. Vaikka kukaan ei enää halua muistella viime talvista karttaharjoitusta ja sen ympärillä käytyä kuntakierrosta, on hallituksen pyrkimys edelleen sama. Tavoitteena näyttää olevan valtiovarainministeriön helmikuussa julkistama noin 70 kunnan malli.

Kuntien on pakko osallistua uuteen liitosselvitykseen. Jos selvitystyö ei johda tuloksiin, asettaa hallitus oman selvitysmiehensä. Kukaan ei kuitenkaan näytä tietävän, mitä siitä seuraa, elleivät kunnat selvitysten jälkeen halua yhdistä.

Vaikka pakkoliitoksista ei kukaan halua puhua, leijuu niiden uhka koko uudistushankkeen yllä.

Hallituksen kuntauudistushanke näyttää toteuttavan sanontaa, että jos keinot loppuvat otetaan konstit käyttöön.

Kuntaliitosselvitykset tulevat uusien valtuustojen tehtäviksi. Onko uusilla valtuustoilla todellisuudessa enää mahdollisuuksia aitoon päätöksentekoon, koska hallitukselta näyttää löytyvän aina vain uusia konsteja ajaa kuntia yhteen.