Energiaverotus meneelähivuosina täysremonttiin

Hallitus esitteli perjantaina – monen muun maan mallin mukaisesti – kompensaatiopaketin toimista, joilla pyritään torjumaan energian hintojen nousun aiheuttamia ongelmia. Hallituksen painopiste on korkeiden liikennepolttoaineiden hintojen aiheuttamien ongelmien kompensointi. Päätökset ovat oikeansuuntaiset, mutta määräaikaiset.

Energian verotukseen ei esityksessä puututa, koska valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan ei ole lainkaan varmaa, että polttoaineverojen lasku yltäisi polttoainepumpulle saakka.

Veroalen sijaan työmatkakulujen ylärajaa nostetaan 8 400 euroon ja oman auto käytön matkakuluvähennys nousee 30 senttiin kilometriltä. Ammattiautoilijoiden vaatimaa, monessa EU-maassa käytössä olevaa ammattidieseliä selvitetään.

Vaikka kyse on lähinnä energiapaketista, maatalouden tuotantorakennuksien osalta on luvassa määräaikainen kiinteistöverojen poistaminen. Saarikon mukaan maatalouden kiinteistöveron poisto otettiin osaksi energiapakettia, koska energian hinnannousu on huolestuttavaa koko maatalouselinkeinon kannalta.

Aivan varmaa veron poisto ei ole, koska se edellyttää EU:n hyväksynnän. Jos esitystä ei hyväksytä, hallitus lupaa tukea maataloutta muiden instrumenttien kautta.

Matkakulujen vähennysten nosto alentaa valtion verotuloja noin 142 miljoonaa euroa, ammattidieselin käyttöönoton verovaikutus olisi noin 300 miljoonaa ja maatalouden kiinteistöverojen vaikutus noin kymmenen miljoonaa euroa.

Vaikka hallitus ei nyt puuttunut verotukseen, on energiaremontti edessä lähivuosina. Veropohja murenee, koska esimerkiksi liikenne sähköistyy ennakoitua nopeammin. Tällä vuosikymmenellä fossiilisten polttoaineiden käytön ennakoidaan liikenteessä vähenevän puoleen ja fossiilisten lämmityspolttoaineiden käyttö laskee murto-osaan.

Energiaveroja on budjetoitu tälle vuodelle noin 4,8 miljardia euroa. Valtiovarainministeriön viime keväänä julkistaman arvion mukaan liikennepolttoaineiden vuotuiset verotulot vähenevät vuosikymmen loppuun mennessä nykytasosta reaalisesti 1,7 miljardia euroa ja lämmityspolttoaineiden satoja miljoonia.

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtajan Jukka Leskelä totesi jo viime syksynä, että energiateollisuuden investointien kannalta on kestämätöntä, että emme tiedä, miten energiaa aiotaan jatkossa verottaa. Hän olettaa, että valtio haluaa jatkossakin upottaa kouransa energiajärjestelmään. (Energiauutiset 7.9.2021)

Energiateollisuus investoi 2,5 miljardia vuodessa ja lisäksi energiaintensiivinen teollisuus investoi miljardeja luopuessaan fossiilisesta energiasta. Leskelä muistuttaa, että investoinnit tehdään vuosikymmeniksi. Hän kaipaa energiaverotuksen tiekarttaa.

Vaihtoehtoja on pohdittu. On esitetty muun muassa paikannuslaitteita, jolloin ajamista voisi verottaa ajomatkan mukaan. Siinäkin mallissa veroa maksaisivat eniten ne, joiden on pakko turvautua omaan autoon. Toisaalta ajomatkaan perustuva vero koskisi myös sähköautoja.

Kuten Leskinen toteaa, edessä on vaikea tehtävä. Energiaverotukseen liittyy ilmastotavoitteiden lisäksi muun muassa vientiteollisuuden kilpailukyky, kansalaisten ostovoima, alueelliset vaikutukset ja tulonjakokysymykset.

On aivan selvää, ettei velkaantuvalla hyvinvointivaltiolla ole varaa luopua energiaveroista kertyvästä lähes viidestä miljardista eurosta, vaan se pitää korvata jollakin tavalla. Olivat seuraavassa hallituksessa mitkä puolueet tahansa, energiaverotuksen täysremontti on edessä. Kyseessä on niin mittava ja kauaskantoinen muutos, että siitä pitää sopia parlamentaarisesti.

Energiaverokeskustelu jatkuu huomenna, kun hallitus vastaa perussuomalaisten johdolla tehtyyn välikysymykseen.

Energiaveroja on budjetoitu tälle vuodelle noin 4,8 miljardia euroa.