Maakuntalentoja halutaan jälleen ajaa alas – nyt siihen on entistäkin vähemmän perusteita
Uusi peruste maakuntakenttien puolesta on turvallisuuspoliittinen. Lentoasemat ja kiitotiet ovat itsessään ilmapuolustuksen strategisia tukikohtia ja lentoyhteydet tärkeitä kansallisen huoltovarmuuden kulmakiviä.
Kuva: Timo Filpus17.1.202505:30
Lentoasemayhtiö Finavia esitti maanantaina julkaistussa raportissaan Suomen lentoliikenteen palauttamista markkinaehtoiseksi. Käytännössä se tarkoittaisi, että valtion ostopalveluliikenne useille maakuntakentille lopetettaisiin. Finavia haluasi myös karsia nykyistä lentoasemaverkostoa aitoa kysyntää vastaavaksi. Valtio ryhtyi tukemaan tiettyjä kotimaan reittilentoja koronan romahdutettua lentojen kysynnän vuonna 2021. Tällä hetkellä valtio ostaa ainakin vuoteen 2026 asti ostopalveluliikenteenä lennot Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kokkola-Pietarsaareen ja Kemi-Tornioon. Valtio tukee myös lentoja Savonlinnaan ja Poriin.
Keskustelu maakuntalentojen tukemisesta nousee julkisuuteen aika ajoin. Maailman lentoliikenne elpyi viime vuonna korona-aikojen kuopasta. Suomessa lentoliikenteen määrä on kuitenkin edelleen kaukana koronaa edeltävästä huipputasosta. Venäjän ylilentojen loppuminen vei pohjan pois Finnairin Aasian strategialta ja samalla heikensi Helsinki-Vantaan asemaa kansainvälisten matkustajien vaihtokenttänä. Matkustajamääriä ovat koronaa edeltävään aikaan kasvattaneet vain pohjoisen Suomen kentät, erityisesti Rovaniemi, jonka kautta lensi viime vuonna jo lähes miljoonaa matkailijaa. Finavian mukaan Suomen matkailu on polarisoitunut. Lappi matkakohteena vahvistuu jatkuvasti. Helsinki sinnittelee, mutta muu maa ei houkuttele kansainvälisiä lentomatkustajia. Liikematkustuksessa laskeva trendi on jatkunut koronavuosien jälkeenkin.
Maakuntien kaupungit ja kansanedustajat närkästyivät odotetusti lentoasemayhtiön avauksista. Myrkkyä alueiden elinvoimalle aiheuttaa etenkin jatkuva epävarmuus. Maakuntalentojen kohtalo on jälleen auki hallituksen kevään puoliväliriihessä. Kyseessä on vahvasti poliittinen päätös. On kyseenalaista, että valtion kokonaan omistama Finavia ottaa asiaan kantaa näin vahvasti. Argumentit maakuntalentojen puolesta ja vastaan on käyty läpi moneen kertaan. Finavian kannalta osa lentoasemista tuottaa tappiota, mikä heikentää kykyä investoida kasvaviin asemiin. Toisaalta sekä Lapin että Helsingin lentoasemiin on viime vuosina investoitu runsaasti. Lentäminen tuottaa tunnetusti paljon päästöjä matkustajaa kohti. Kokonaisuutena maakuntalentojen päästöt ovat kuitenkin hyvin pieni asia. Kaikkein lyhimmillä reiteillä lennot on jo korvattu muilla yhteyksillä.
On kyseenalaista, että valtion kokonaan omistama Finavia ottaa asiaan kantaa näin vahvasti.
Lentojen tukemista puoltaa ennen kaikkea elinkeinoelämän tarve nopeille jatkoyhteyksille maakunnista maailmalle. Yhteydet palvelevat myös matkailua ja vahvistavat alueiden vetovoimaa asuinpaikkoina. Uusi peruste maakuntakenttien puolesta on turvallisuuspoliittinen. Lentoasemat ja kiitotiet ovat itsessään ilmapuolustuksen strategisia tukikohtia ja lentoyhteydet tärkeitä kansallisen huoltovarmuuden kulmakiviä. Hallitusohjelmassa on sitouduttu nykyisen lentoasemaverkon ylläpitoon. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) on kuitenkin todennut, ettei voi luvata mitään maakuntalentojen ostopalveluliikenteen jatkumisesta. Jatkuvan poliittisen väännön sijaan maakuntin yhteyksien tukemisessa tarvittaisiin pysyvä malli, johon puolueet voivat laajasti sitoutua. Puolustusvoimien tarpeet pitäisi ottaa huomioon rahoitusta mietittäessä. Hallituksen idea kolmen tunnin matka-ajasta kaikkialta Suomesta Helsinki-Vantaalle on edelleen pätevä tavoite. Maakuntalentojen karsiminen pidentäisi aikaa monilla suomalaisilla jopa kaksinkertaiseksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
