Pakolaisongelma kiristyy uudelleen

Euroopan unionin yhtenäisyyttä koetellaan jälleen. EU:n olisi kyettävä jakamaan taakkaa turvapaikanhakijoista tasaisemmin. Samaan aikaan osa unionin itäisistä jäsenmaista ei käytännössä haluaisi tehdä ongelmalle mitään. Voimakas kahtiajako maahanmuuttoon liittyvissä asioissa uhkaa räjähtää käsiin myös tähän asti sallivammin pakolaisuuteen suhtautuneissa maissa.

Viikonloppuna 16 EU-maan johtajat yrittivät löytää ratkaisua, jolla unionin yhteiseen turvapaikkapolitiikkaan saataisiin aikaan. Tilanne on ajankohtainen tällä kertaa poikkeuksellisesta syystä. Saksan liittokansleri Angela Merkel kaipaa nyt kipeästi tukea EU:lta. Monesti aiemmin tilanne onkin ollut päinvastainen.

Merkel on pitkään ajanut EU:lle yhteistä politiikkaa turvapaikkakysymyksessä. Ideana on ollut, että hakemukset käsitellään unionin ulkorajoilla, jonka jälkeen hakijat jaettaisiin yhdessä sovittujen käytäntöjen mukaisesti jäsenmaiden kesken. Kuten tunnettua, näin ei ole käynyt.

Merkel on ajautunut turvapaikka-asiassa hakaukseen hallituksensa sisäministerin Horst Seehoferin kanssa. Seehofer suhtautuu käännytyksiin Merkeliä tiukemmin. Hänen mielestään Saksa voisi käännyttää turvapaikanhakijat, jotka ovat jo rekisteröityneet jossain muussa EU:n jäsenmaassa. Merkelillä on nyt muutama päivä aikaa ratkaista asia.

Varsinaisesti EU:n ongelman aiheuttavat itäiset jäsenmaat. Puola, Unkari, Tsekki ja Slovakia ovat haluttomia ottamaan hakijoita vastaan. Maat eivät myöskään osallistuneet viikonloppuna Brysselissä käytyyn kokoukseen.

Lisäongelmia aiheuttaa heinäkuussa EU:n puheenjohtajamaana aloittava Itävalta. Maan uusi liittokansleri Sebastian Kurz haluaa kiristää entisestään maansa turvapaikkalinjaa. Myös massiivisen siirtolaisvirran kohteeksi joutunut Italia on kiristänyt uuden hallituksensa aikana suhtautumistaan pakolaisiin.

Eikä tässä vielä kaikki. Myös pohjoiset jäsenmaat kuten Tanska ja nyt myös Ruotsi ovat kiristäneet linjaansa maahanmuuton suhteen. Länsinaapurissa nationalistinen ja pakolaisvastainen Ruotsidemokraatit on mielipidetiedusteluissa jo kolkutellut 20 prosentin kannatusta.

Perinteisesti maahanmuuttoon liberaalisti suhtautuneet perinteiset ruotsalaiset puolueet ovatkin nyt ilmiöstä hämillään. Ne joutuvat muuttamaan aiempaa suuntaansa, mutta eivät itsekään tiedä, kuinka paljon.

Sama neuvottomuus vaivaa kaikkien EU-maiden johtoa. Kuinka toimia unionina yhtenäisesti asiassa, jolle osa jäsenmaista ei aiokaan tehdä mitään?

Kysymys on sen verran iso, että se repii paitsi unionin eurooppalaisia arvoja, myös jäsenmaiden keskinäistä toimintakykyä. Oireellista on, että kiista kärjistyy, vaikka turvapaikanhakijoiden määrä juuri nyt ei olekaan EU-maissa kasvussa.

Suomi on tähän asti ollut asiassa eurooppalaisittain rakentava ja pragmaattinen. Viikonloppuna esille nostettuun maihinnousukeskusten perustamiseen Suomi suhtautuu myönteisesti. Näiden keskusten olisi tarkoitus nopeuttaa hakemusten käsittelyä, auttaa välitöntä tukea tarvitsevia ja antaa pakolaisille pääsy unioniin. Sen sijaan pelkästään taloudellista etua tavoitteleville luvassa olisi palautuspäätös.

Huomenna torstaina alkavassa EU:n huippukokouksessa asia nousee jälleen esiin. Suomen on syytä jatkaa rakentavalla linjalla. Käytännössä tämä tarkoittaa valmiutta ottaa vastaan lisää pakolaisia. Samalla asiaan on syytä suhtautua niin, että maahan tulevien kotoutusta parannetaan ja saatetaan tulijat mahdollisimman pikaisesti mukaan työelämään.

Samaa on syytä vaatia muiltakin. EU-jäsenyys velvoittaa toimimaan yhteisten arvojen mukaan ja kantamaan tästä asiasta myös taloudellinen vastuu.