Venäjän asema maailmalla murenee, kun sen liittolaiset ajautuvat toistuviin kriiseihin
Venäjän ystävät maailmalla ovat ajautuneet pahoihin kriiseihin. Sekä Venezuela että Iran ovat alttiina Yhdysvaltain iskuille. Venäjä ei pysty liittolaisiaan puolustamaan.
Venäjän kansainvälinen asema kapenee, kun sen harvat tukijat ovat yksi toisena jälkeen ajautuneet vakaviin vaikeuksiin. Kuva: Timo FilpusVaikka Venäjä pystyy siviileihin kohdistuvilla iskuillaan pitämään edelleen Ukrainaa otteessaan, selvää läpimurtoa se ei tunnu valtavista tappioistaan huolimatta saavuttavan. Samaan aikaan itänaapurimme kansainvälinen asema heikkenee kovaa vauhtia.
Erityisesti lähi-idässä Venäjän vaikutusvalta murenee tällä hetkellä tavalla, jota ei kannata aliarvioida. Syyrian hirmuhallitsijan Bashar Al-Assadin kukistuttua, se menetti vankan tukijansa alueella. Ja viime viikkoina tahti on vain kiihtynyt.
Iranin hallinnon ajautuminen vakavaan kaaokseen heikentää Venäjän mahdollisuuksia saada aseita tai muutakaan tukea islamilaiselta kumppaniltaan pitkäksi aikaa.
Pystyvätkö taloudelliseen ahdinkoon ja tiukkaan pappisvaltaan kyllästynet iranilaiset tällä kertaa kaatamaan maansa hallinnon, on epäselvää. Sen sijaan on selvää, että Yhdysvaltain pakotteiden kohteeksi joutuneen Iranin kurjistuminen vain kiihtyy.
Samaan aikaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tuntuu tiukentavan otettaan Venäjästä muillakin rintamilla.
Yhdysvallat on suoran puuttunut Venäjän varjolaivaston toimintaan, pitää Putinia uhkana Grönlannille ja tuomitsi viikolla venäläisten ohjusiskun Ukrainassa vakavana kansainvälistä turvallisuutta vaarantavana eskalaationa.
EU-maiden pettymykseksi Trumpin motiivi ei liity ensisijaisesti Ukrainan tukemiseen, vaikka välillisesti se hyökkäyssotaa käyvää Venäjää heikentääkin.
Venezuelaan tekemänsä iskun merkittävänä pontimena Trump piti amerikkalaisten öljy-yhtiöiden etua. Kun presidentti nyt kovistelee ihmisoikeuksia loukkaavan Iranin johtoa, olisiko maan öljyvaroihin vaikuttaminen kuitenkin samalla Trumpin mielessä?
Yhtä kaikki sekä Venezuela että Iran ovat öljymaita, jotka ovat olleet Venäjän liittolaisia. Samalla ne ovat osoittautuneet alttiiksi amerikkalaisten sotilaallisille iskuille.
Samaan aikaan on käynyt aivan selväksi, ettei Venäjä pysty liittolaisiaan puolustamaan.
Sotilaallista iskukykyään hitaasti rakentaville EU-maille kansainvälinen kehitys antaa lisäaikaa.
Venäjän sotataloudenkin kasvulla on rajansa. Tällä hetkellä sitä taas ravistellaan. Erityisesti Itämeren alueen maiden on syytä käyttää tämä nyt hyödykseen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





