Presidentiltä tärkeä poliittinen linjaus

Keskustelu Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta kuumeni viime viikolla, kun eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenet kuulivat tiedostusvälineistä, että Yhdysvallat osallistuu sotaharjoituksiin Suomessa.

Yhdysvaltalaisia joukkoja on mukana kolmessa eri harjoituksessa. Karjalan lennosto harjoittelee yhdessä Yhdysvaltojen kansalliskaartin hävittäjälaivueen kanssa. Maavoimien harjoituksiin yhdysvaltalainen komppania tuo mukanaan Stryker- miehistönkuljetusajoneuvoja. Hankoniemellä järjestettävään maihinnousuharjoitukseen on osallistumassa 20 maata.

Vilkasta ja ajoittain kuumaa keskustelua on käyty monesta eri näkökulmasta. Kuka on kutsunut Yhdysvallat harjoittelemaan Suomeen? Miksi asiasta ei kerrottu eduskunnan puolustusvaliokunnalle? Onko Suomen turvallisuuspoliittinen linja muuttunut? Kuka oikein johtaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa?

Esimerkiksi oppositiossa olevissa vasemmistopuolueissa on epäilty, että Suomi on liukumassa Naton jäseneksi.

Perinteisesti Suomessa ulko- ja turvallisuuspolitiikka ovat olleet asioita, joista johtavat poliitikot eivät riitele julkisuudessa. Nyt näyttää siltä, että hallituksen sisälläkin on erilaisia painotuksia. Valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) blogikirjoituksen mukaan Yhdysvallat on Suomelle tärkein harjoituskumppani.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) eivät halua laittaa harjoituskumppaneita tärkeysjärjestykseen. Sipilä kuitenkin korostaa yhteistyötä Ruotsin kanssa.

Puolustusministeri Jussi Niinistön mielestä esillä olleessa harjoituskokonaisuudessa ei ole mitään muuta uutta kuin Stryker-miehistönkuljetusvaunut. Niinistön mukaan hän oli kertonut Strykereistäkin puolustusvaliokunnalle, mutta se ei herättänyt kiinnostusta ennen kuin asia nousi mediassa esiin.

Suomen ulkopolitiikkaa johti vielä presidentti Mauno Koiviston aikana yksiselitteisesti presidentti. Suomen EU-jäsenyyden ja perustuslain muutosten jälkeen presidentin rooli on kaventunut merkittävästi.

Perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhdessä valtioneuvoston kanssa, mutta EU-asioissa valta on pääministerillä. EU on myös ulkopoliittinen toimija, koska esimerkiksi Venäjä-pakotteista päätettiin EU:n tasolla.

Presidentti Niinistö oli kutsunut eduskuntapuolueiden puheenjohtajat keskiviikkona vierailulle Mäntyniemeen. Vierailun jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa Niinistö linjasi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Hän muistutti, ettei keskustelussa olleilla sotaharjoituksilla luoda Suomen turvallisuuspoliittista linjaa.

Niinistön mukaan Suomen rooli Nato-kumppanina on oman alueen koskemattomuuden turvaaminen. Tämä on Niinistön mielestä harjoitustoiminnan poliittinen sisältö nyt ja varmasti jatkossakin.

Presidentti Niinistön mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka rakentuu neljän pilarin varaan: uskottava puolustuskyky, läntiset kumppanuudet eli EU, Ruotsi, Nato ja Yhdysvallat, hyvät suhteet Venäjään sekä YK ja muut kansainväliset yhteisöt.

Sotaharjoituksista noussut kohu kertoo joka tapauksessa siitä, että tiedon kulussa Puolustusvoimien, hallituksen, presidentin ja eduskunnan välillä on pahoja puutteita. Poliittisen johdon pitää tietää kuka ja millä kalustolla Suomessa harjoittelee.

Poliittisesta päätöksentekojärjestelmästä ei anna hyvää kuvaa, että keskeiset päättäjät kiistelevät ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tiedostusvälineiden välityksellä.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ei voi olla hallitus- ja oppositiopuolueilla eri linjaa. Hallitukset vaihtuvat, mutta linjan pitää säilyä. Näillä asioilla ei pidä tehdä lyhytnäköistä puoluepolitiikkaa.