Viljelijän on vaikea korottaa eläkettään

SDP:n entisen kansanedustajan Kimmo Kiljusen johtama Senioriliike on kerännyt yli 80 000 nimeä kansalaisaloitteeseen, jolla ajetaan työeläkeindeksin muuttamista. Tavoitteena on eläkkeiden nostaminen, koska ne ovat jääneet palkkakehityksestä jälkeen.

Nykyisen, vuonna 1996 käyttöön otetun taitetun indeksin mukaan vanhuuseläkkeiden korotuksessa palkkojen nousun vaikutus on 20 prosenttia ja hintojen nousun 80 prosenttia. Kiljusen ajamassa aloitteessa eläkkeet seuraisivat pelkästään palkkojen kehitystä.

Kiljusen aloite on kiusallinen asia jopa hänen omalle puolueelleen, koska sen katsotaan aiheuttavan vain sukupolvien välisen sodan. On hyvin todennäköistä, ettei Kiljusen aloite mene läpi SDP:n helmikuisessa puoluekokouksessa.

Vaikka Kiljunen katsoo ajavansa köyhien eläkeläisten asiaa, on kyse vain työeläkkeistä. Aloite ei parantaisi kaikkein pienimpiä eläkkeitä eli kansaneläkkeitä ja takuueläkkeitä.

Kiljusen esitykselle ei voi ennustaa menestystä, koska kehitys on menossa toiseen suuntaan. Ensi vuoden alussa tulee voimaan työeläkeuudistus. Sen keskeinen sisältö on, että eläkeikää nostetaan asteittain nykyisestä 63 vuodesta 65 vuoteen. Uudistuksella halutaan pidentää työuria ja turvata tulevaisuuden eläkkeet, koska väestö ikääntyy ja eläkkeiden maksajien määrä vähenee.

Maatalousyrittäjien eläkeikä nousee ajoittain pinnalle eläkekeskustelussa. Keskustelun perusteella voisi luulla, että viljelijät jäävät eläkkeelle muita nuorempina. Teoriassa tämä on ollut mahdollista, mutta käytäntö on jotakin muuta.

Eläketurvakeskuksen tutkijoiden Sanna Tenhusen ja Janne Salosen selvityksen mukaan maatalousyrittäjien keskimääräinen työura on Suomessa noin 39 vuotta. Työura on samaa tasoa kuin muidenkin yrittäjien mutta noin puolitoista vuotta pidempi kuin palkansaajien. (MT 12.12.)

Maatalousyrittäjät siirtyvät eläkkeelle noin vuotta vanhempina kuin muut. Lisäksi viljelijät siirtyvät muita yrittäjiä ja palkansaajia harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle.

Pitkä työura ei kuitenkaan näy eläkkeissä, sillä maatalousyrittäjän eläke on kolmasosan pienempi kuin muilla. Maatalousyrittäjien keskimääräinen eläke oli viime vuonna 1 110 euroa eli noin 500 euroa pienempi kuin muiden eläkeläisten.

Syynä viljelijöiden muita pienempiin eläkkeisiin ovat alhaiset työtulot, joiden perusteella maksetaan eläkemaksut. Maatalousyrittäjien myel-työtulo oli viime vuonna keskimäärin 19 200 euroa. Muilla yrittäjillä tulot olivat keskimäärin 23 000 ja palkansaajilla 30 700 euroa.

Työtulolla on merkitystä eläkekertymän lisäksi myös sosiaalietuihin. Esimerkiksi sairauspäiväraha ja äitiys- ja vanhempainpäivärahan määrä riippuu työtulon suuruudesta.

Maatalousyrittäjien eläkemaksujen perusteena olevat työtulot eivät aina vastaa todellisia tuloja. Työtulo määräytyy tilan pelto- ja metsäpinta-alojen sekä muiden liitännäiselinkeinojen perusteella. Yrittäjä voi valita itselleen sopivan ja omaa työpanostaan vastaavan työtulon lain määrittelemissä rajoissa.

Vaikeassa taloustilanteessa työtulon ja sitä kautta eläkemaksujen korottaminen on todella vaikeaa. Kaikesta pitää säästää. Nykyisiinkin eläkemaksuihin on vaikea löytää rahaa, koska viljelijöiden yrittäjätulot ovat vuoden 2012 jälkeen puolittuneet.

Kun eläkeläisten asemaa halutaan parantaa, pitää parantaminen aloittaa pienimmistä eläkkeistä. Ei ole oikein, että pitkän ja raskaan työuran seurauksena on kohtuuttoman pieni eläke. Miksi eläkkeidenkin kohdalla on niin, että se joka tekee eniten, saa vähiten?