Peruskoululla on yhä tärkeä tehtävä

Peruskoulun tarkoitus on turvata kaikille tasa-arvoinen mahdollisuus koulutukseen taustasta ja asuinpaikasta riippumatta. Suomessa tämä tavoite on onnistunut hyvin.

Suomalainen peruskoulu on niittänyt mainetta maailmalla. Pisa-tutkimuksissa kerta toisensa jälkeen menestyneestä koulujärjestelmästämme on tullut vientituote. Aiemmasta menestyksestä huolimatta tulevaisuus ei välttämättä ole yhtä ruusuinen.

Vuonna 2015 tehdyn tutkimuksen tulos oli Suomen osalta Pisa-historian huonoin. Osaamisen taso oli laskenut sekä luonnontieteissä, matematiikassa että lukemisessa. Hyvää tuloksissa oli, että suomalaiset kuitenkin menestyivät hyvin muiden maiden koululaisiin verrattuna.

Osaamisen tason laskemisen lisäksi huolestuttavaa tutkimuksessa oli, että alueelliset erot olivat kasvaneet. Kaupungeissa tulokset olivat parempia kuin maaseudulla.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mielestä koulutuksen tasa-arvo toimii Suomessa. Grahn-Laasonen perustelee näkemystään muun muassa sillä, että peruskoulun opettajista yli 96 prosenttia on päteviä. (MT 26.1.)

Ministerin mielestä koulutuksellisen tasa-arvon vaaliminen on suomalaisen koulutusjärjestelmän kivijalka ja sydän.

Koulutuksen kivijalka uhkaa kuitenkin rapautua. Opettajien ammattijärjestön OAJ:n koulutusjohtajan Heljä Misukan mukaan suomalainen peruskoulu ei kukoista kuten ennen. Misukan mielestä oppimistulokset ovat heikentyneet jo kymmenisen vuotta ja koulutuksen tasa-arvo on heikentymässä. (MT 1.11.)

Opetuksen tasa-arvon heikkeneminen näkyy Misukan mukaan esimerkiksi siten, että kotitaustan yhteys oppimistuloksiin on vahvistunut. Myös kuilu pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä kasvaa.

Misukan mielestä peruskoulumme on paras enää vain pääkaupunkiseudulla.

Kasvatustieteiden emeritusprofessori Kari Uusikyläkään ei ole tyytyväinen koulutuksen kehitykseen. Hänen mielestään koulut ovat eriytymässä, koska kuilu köyhien ja varakkaiden kotien lasten välillä kasvaa. Lokakuussa kirjoittamassaan blogissa Uusikylä arvioi, että pian siunaillaan entistä pontevammin "mihin ne pojat ovat kadonneet".

Koulutuksen tasa-arvosta on ollut huolissaan myös lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila. Hänen mielestään kuntakohtaiset erot perusopetuksessa ovat jo niin suuret, että voidaan puhua luokkayhteiskunnasta.

Esimerkiksi lukutaidossa erot ovat suuret. Jopa yli kymmenen prosenttia 15-vuotiaista ei osaa lukea. Lukutaidottomuus on erityisesti poikien ongelma. Viimeisimmän Pisa-tutkimuksen mukaan erot tyttöjen ja poikien lukutaidossa eivät ole missään niin suuret kuin Suomessa.

Koulutusta uudistetaan jatkuvasti. Peruskoulun uusittu opetussuunnitelma otettiin käyttöön vuonna 2016, ja lukiouudistuksen on tarkoitus tulla eduskunnan käsittelyyn kevään aikana.

Koulutuksesta on viime vuosina säästetty reippaasti. Grahn-Laasosen mukaan lukiorahoitusta ei enää leikata eikä lukiouudistus ole pienimmässäkään määrin säästöuudistus. Uudistuksen tavoitteena on laaja yleissivistys, sujuva siirtyminen korkeakouluihin ja lukiolaisten hyvinvointi ja henkilökohtainen opinto-ohjaus. Myös korkeakoulujen pääsypääsykokeita ollaan uudistamassa.

Koulutuksessa uudistamisvauhti on ollut huimaa ja uutta on tulossa. Grahn-Laasonen asetti syksyllä osaamisen tulevaisuuspaneelin,

On selvää, että koulutuksen pitää pysyä yhteiskunnan ja teknologian kehityksen tahdissa. Uudistuksista ei kuitenkaan saa tulla itsetarkoitus.

Peruskoulun tärkein tehtävä on opettaa elämisen perustaitoja ja yleissivistystä. Ne eivät ole vanhentuneet, vaan ne luovat edelleen vankan pohjan jatko-opinnoille ja koko elämälle.