Ruokakulttuuri on tärkeä osa matkailua

Jokainen lomamatkalla ollut tietää, kuinka tärkeä osa onnistunutta lomaa on hyvä ruoka. Takana ovat ne ajat, jolloin lomamatkoille varattiin mukaan omat eväät. Ulkomaista ruokakulttuuria arvostetaan, mutta useinkaan ei huomata, miten erilaista ja hienoa ruokakulttuuri on oman maan sisällä. Jos sitä ei itse arvosteta, on sitä vaikea myydä muillekaan.

Ruuan viennin edistäminen on osa matkailumarkkinointia. Tämä nähtiin muun muassa Berliinin isoilla Grüne Woche- ruokamessuilla vuonna 2019. Messut olivat suomalaisittain menestys, mutta yksittäinen tapahtuma ei riitä. Ruuan ja ruokamatkailun edistäminen vaativat vuosien työn. Valitettavasti Business Finlandin matkailuorganisaation Visit Finlandin saama rahoitus ruokamatkailun kehittämiseen lopetettiin vuonna 2020. (MT 29.5.2020)

MTK:n vientijohtajan Thimjos Niniosin mielestä ruokamatkailu liittyy kuitenkin myös osana kansainväliseen kauppaan. Hän muistuttaa, että ruuan esilläpito matkailumarkkinoinnissa mahdollistaa myös elintarvikevientiä, sillä ne ulkomaalaiset, jotka matkailevat Suomessa, ovat kuluttajina vientimaissa.

Koronan seurauksena matkailu ulkomaille on edelleen lähes pysähdyksissä, mutta kotimaan matkailuun on hyvät mahdollisuudet. Makuelämysten perässä ei tarvitse mennä merta edemmäs, koska erilaisiin ruokakulttuureihin voi hyvin tutustua kotimaassakin. Maakuntien ruokaperinteet ovat niin erilaisia, että niihin tutustuminen vaatii useamman matkan.

Suomalaiset arvostavat kyllä kotimaista puhdasta ruokaa, mutta jostain syystä sitä ei osata riittävästi tuotteistaa osana matkailumarkkinointia.

Maaseudun Tulevaisuuden kolumnistin Helena Petäistön mukaan kotimaan matkailulla on viime vuoden tapaan haasteiden ja mahdollisuuksien kesä. Hänen mielestään kotimaan matkailija odottaa nautintoja, elämyksiä ja hemmottelua. Kotimaisen ruokakulttuurin ja matkailuelämysten kysyntä ja tarjonta eivät kuitenkaan aina kohtaa. (MT 21.5.)

Vaikka viime kesältä on muistona hienoja kokemuksia, pettymyksiäkin on tullut vastaan. Petäistön mukaan hänen tuttavapiirissään eniten pettymyksiä tuntui tuottaneen viihtyisien ruoka- ja yöpymispaikkojen puute. Ketjuhotellit ja huoltoasemaruokailu kuuluvat arkeen ja työmatkoihin, eivät lomailuun.

Ne, jotka halusivat lomailla rannikon ihanien puukaupunkien idyllisissä hotelleissa, jäivät nuolemaan näppejään. Näitä hurmaavia, yksilöllisiä yöpymispaikkoja ei Petäistön mielestä yksinkertaisesti ole Suomessa tarpeeksi. Ne, jotka kaipasivat maanteiden varrelta kunnollisia kahviloita houkuttelevine tarjoiluineen, pettyivät taas pahan kerran.

Kehitys on kuitenkin menossa hyvään suuntaan. Pohjois-Savossa tiedetään kokemuksesta, että ruuan liittäminen olennaiseksi osaksi matkailua ja sen markkinointia vaatii tavoitteiden asettamisen lisäksi tekemistä.

Pohjoissavolaiset päättäjät ja rahoittajat linjasivat maaseutustrategiassa vuonna 2013, että Pohjois-Savo on vuonna 2020 valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettu ruokamaakunta. Tavoite täyttyi, koska vuonna 2020 Pohjois-Savo nimettiin ensimmäisenä Suomessa Euroopan gastronomiseksi alueeksi (ERG). (MT 9.7.)

Miksi juuri Pohjois-Savo? ERG-Kuopion hankepäällikön Ilona Saresin mukaan siksi, että he tekivät päätöksen. Hän muistuttaa, että Suomessa on joka paikassa ihania raaka-aineita, mutta Pohjois-Savossa on kääritty hihat ja ryhdytty töihin. Kyseessä ei siis todellakaan ole se tunnettu savolainen projekti, joka on aloittamista vaille valmis.

Ruokamatkailuun kannattaa panostaa, koska ruualla on matkakohdevalinnassa todella iso merkitys. Maailman ruokamatkaliiton (WFTA) viime vuonna tekemässä tutkimuksessa 86 prosenttia matkailijoista kertoi, että heidän matkakohdevalintaansa vaikuttaa sen ruoka- ja juomatarjonta.

Kotimaan matkailija odottaa nautintoja, elämyksiä ja hemmottelua.