Hyvä metsänhoito kantaa nyt satoa

Valtakunnan metsien 11. inventoinnin tulokset julkistettiin keskiviikkona. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemän inventoinnin mukaan puuston määrä on kasvanut 2,4 miljardiin kuutiometriin ja vuotuinen kasvu 105,5 miljoonaan kuutiometriin.

Metsien inventoinnilla on Suomessa pitkät perinteet. Ensimmäisen kerran valtakunnan metsät inventoitiin vuosina 1921–1924. Silloin metsissä oli puuta puolet nykyisestä määrästä.

Metsiä hakattiin kasvua enemmän 1950- ja 1960-luvuilla. Silloin tehtiin valtion metsissä erityisesti Pohjois-Suomessa isoja hakkuita. Silloin syntyivät kuuluisat Osaran aukot.

Metsähallituksen silloisen johtajan mukaan nimensä saaneet aukot olivat niin suuria, että niiden pelättiin jäävän pysyvästi autioiksi. Alkuvaikeuksien jälkeen aukiot ovat lähteneet kovaan kasvuun. Puolessa vuosisadassa Osaran aukeille on kasvanut melkein yhtä paljon puuta, kun sieltä aikoinaan hakattiin.

Metsien inventointia Lukessa vetävän Kari T. Korhosen mukaan tällaista Lapin metsien kasvun paranemista ei olisi kukaan uskonut vielä parikymmentä vuotta sitten. (HS Tiede 18.3.)

Ylihakkuiden seurauksena metsien hoitoon kiinnitettiin entistä enemmän huomiota. Metsänhoidon tehostumisen lisäksi soiden ojitus on lisännyt kokonaispuuston määrää.

Luken mukaan puuta riittää kaikille suunnitelluille sellutehtaille, vaikka toteutuessaan investoinnit lisäävät havukuitupuun käyttöä noin 14 miljoonaa kuutiota. Tällä hetkellä metsäteollisuus käyttää noin 53 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Yhteensä Suomen metsistä hakataan tällä hetkellä vuodessa noin 65 miljoonaa kuutiota runkopuuta. Luken laskelmien mukaan kestävät vuosittaiset hakkuumahdollisuudet ylittävät 86 miljoonaa kuutiota vuosina 2021–30.

Metsien puumäärän ja kasvun lisäyksen luulisi olevan myönteinen uutinen puun loppumista pelkäävälle Metsäteollisuus ry:lle. Näin siitä huolimatta, ettei kaikki puu ole teollisuuden käytössä, koska osa puusta käytetään muun muassa energian tuotantoon. Tavoitteena on, että metsähaketta käytetään lämmön ja energian tuotantoon 13,5 miljoonaa kuutiota.

Lukessa arvioidaan, että tähän on mahdollisuuksia, jos energiapuusta puolet on hakkuutähteitä ja kantoja.

Pelkkien sellutehtaiden varaan ei hakkuita voi laskea, vaan myös sahauskapasiteettiä tarvitaan lisää.

Vaikka aikaisimpina vuosikymmeninä tehtyjen metsänhoitotöiden tuottama sato on nyt korjattavissa, pitää tulevien vuosikymmenten hakkuumahdollisuuksien eteen tehdä töitä. Metsänhoidosta ei ole varaa tinkiä nyt eikä tulevaisuudessa.

Lisää kasvua ei ole odotettavissa soiden ojituksesta, koska uusia ojituksia ei enää tehdä. Nykyisetkään metsät eivät tuota tulevaisuudessa puuta parhaalla mahdollisella tavalla, ellei kiinnostus metsien hoitamiseen kasva.

Hoitorästit ovat lisääntyneet. Suomessa on yhteensä noin viisi miljoonaa hehtaaria metsiä, joissa ei ole tehty mitään 30 vuoteen. Hyvin hoidettujen metsien osuus on pudonnut kolmenkymmenen vuoden aikana 40 prosentista 28 prosenttiin.

Metsät ovat Suomen tärkein uusiutuva luonnonvara. Kansantalouden kannalta metsästä lähtevän jalostusketjun merkitys tulee edelleen korostumaan.

Metsät sekä nousuja ja laskuja kokenut metsäteollisuus ovat nostaneet Suomen suosta monta kertaa. Nyt siihen on jälleen kova tarve. Kiitos hyvän metsänhoidon, siihen on myös mahdollisuus.