Viljasopimuksen kaataminen kertoo Putinin epätoivosta

Kuva: Timo Filpus

Venäjä irtisanoutui Mustanmeren viljasopimuksesta maanantaina. Päätös oli jälleen uusi eskalaatio Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan. Nimellisesti Venäjä vaatii helpotuksia omien maataloustuotteidensa viennille. Useat maiden ja kansainvälisten järjestöjen johtajat vaativat vielä loppuviikosta Venäjää jatkamaan vientisopimusta. Muun muassa YK:n pääsihteeri Antonio Guterres lähestyi Venäjän presidentti Vladimir Putinia kirjeellä, jossa hän vetosi sopimuksen jatkamisen puolesta.

Viljasopimuksen irtisanominen iskee maailman hädänalaisimpiin ihmisiin. Maailman ruokaohjelman johtaja Cindy McCainin mukaan sopimus on ollut elinehto miljoonille ennennäkemättömän maailmanlaajuisen nälkäkriisin aikana. YK:n mukaan vuosi sitten solmitun sopimuksen ansiosta rahtilaivat ovat kuljettaneet Ukrainasta yhteensä lähes 33 miljoonaa tonnia maissia, vehnää, auringonkukkaöljyä ja muita elintarvikkeita. Vaikka viljasopimuksen jälkeen Ukrainan meriteitse viedystä viljasta noin 80 prosenttia on päätynyt korkean tulotason maihin, sopimus on YK:n mukaan hyödyttänyt ihmisiä kaikkialla maailmassa, koska se on auttanut rauhoittamaan markkinoita ja hillitsemään ruuan hintojen nousua.

Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista arvioi STT:n haastattelussa Venäjän päätöksen kertovan maan epätoivoisesta tilanteesta. Professorin mukaan siihen liittyy riskejä myös maan itsensä kannalta. Venäjän on entistä vaikeampi esiintyä hyväntekijänä tai saada poliittista tukea esimerkiksi Afrikan mailta. MTK:n vilja-asiantuntija Max Schulman muistuttaa, että Mustanmeren viljakuljetuksilla ei ole tällä hetkellä yhtä ratkaisevaa merkitystä kuin aiemmin. Viljamarkkinoiden reaktiot ovatkin jääneet vaisuiksi. Vehnän hinta on ollut hienoisessa nousussa, mutta ei lähelläkään viime vuoden lukemia.

Viljasopimuksen irtisanominen on yksi osa sotatoimien kiihtymistä. Ukraina onnistui maanantaina nöyryyttämään Venäjää iskullaan Putinille henkilökohtaisesti tärkeälle Kertšinsalmen sillalle. Ukraina on myös edennyt operaatioissaan maan eteläosissa ja Bahmutin kaupungin ympäristössä. Venäjä vastasi siltaiskuun massiivisella ohjusiskulla Odessan alueella, muun muassa sataman viljavarastoja vastaan. Venäjä on myös koonnut isoa hyökkäysjoukkoa Harkovan alueelle. Mikään ei viittaa siihen, että Venäjä olisi hellittämässä sotatoimiaan. Päinvastoin asevelvollisuusikää on nostettu ja myös laajemmasta uudesta liikekannallepanosta on mediatietojen mukaan merkkejä.

Kesäkuun Wagner-kapina osoitti, että kaikki eivät Venäjällä kannata sodan viemistä katkeraan loppuun asti. Missä määrin tällaista Putinin vastaista oppositiota on olemassa, ei kukaan tiedä. On myös vaikea arvioida, ovatko Wagner-kapinan jälkeiset puhdistukset vähentäneet vai lisänneet oppositiohenkeä Venäjällä. Joka tapauksessa länsimaiden pitää entisestään kasvattaa tukeaan Ukrainalle, kunnes Venäjän kyky jatkaa sotatoimia alkaa ehtyä. Kansanedustaja ja entinen puolustusvoimien tiedustelupäällikkö Pekka Toveri (kok.) arvioi keskiviikkona, että Venäjän puolustus voisi etelärintamalalla murtua elokuun alkuun mennessä (MT 19.7.).

Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan Suomella ei ole hyökkäyssotaa käyvän Venäjän kanssa minkäänlaista poliittista suhdetta. Käytännön asioita pyöritetään virkamiesten kesken. Valtosen mukaan Suomen Venäjä-politiikkaa määrittävät nyt Nato- ja EU-jäsenyydet. Ulkoministerin mukaan tilanteeseen ei nähtävissä olevassa tulevaisuudessa ole tulossa muutosta (MT 19.7.). Arvio on oikea, mutta näkymä tulevaisuuteen on nyt poikkeuksellisen sumuinen.