”Tahdon ajatella niin, että jos ihminen katuu aikaisempia tekojaan ja haluaa toimia toisin tulevaisuudessa, sille täytyy antaa mahdollisuus”, Elina Valtonen sanoo Riikka Purran vanhoista kirjoituksista. Kuva: Jaana Kankaanpää
Ulkoministeri Valtonen: ”Minulla ei ole poliittisia yhteyksiä Venäjään” – Suomella ei ole enää mitään erityisasemaa
”Jos Venäjä lopettaa hyökkäyssotansa Ukrainaan ja alkaa kunnioittamaan kansainvälisiä sopimuksia, niin vasta sitten voimme alkaa rakentamaan jonkinlaista tulevaisuutta”, Valtonen kertoo.
Valtosen mukaan yhteistyötä Turkin kanssa tullaan kehittämään. Maan ihmisoikeus rikkomuksiin uskalletaan liittolaisuudesta huolimatta huomauttaa. Kuva: Jaana KankaanpääSuomi on siirtynyt lopullisesti uuteen ulkopoliittiseen aikakauteen eikä mitään erityissuhdetta Venäjään enää ole, uskoo ulkoministeri Elina Valtonen (kok.).
”Suomen Venäjä-politiikan määrittää nyt EU- ja Nato-jäsenyys. Suomella ei ole enää kahdenvälistä erityissuhdetta Venäjään”, Valtonen sanoo.
Yhteydenpito Venäjään sekä diplomaattisuhteet eivät tule olemaan entisellään nähtävissä olevassa tulevaisuudessa. Alkaneen ministeripestinsä aikana Valtonen ei ole ollut kertaakaan yhteydessä itänaapuriin.
”Minulla ei ole poliittisella tasolla yhteyksiä Venäjään.”
Sodan jatkuessa Ukrainassa muutosta ei ole nähtävissä.
”Jos Venäjä lopettaa hyökkäyssotansa Ukrainaan ja alkaa kunnioittamaan kansainvälisiä sopimuksia, niin vasta sitten voimme alkaa rakentamaan jonkinlaista tulevaisuutta.”
Ulkoministerin mukaan virkatason diplomaattisuhteet ovat kuitenkin edelleen tärkeitä käytännön asioiden, kuten rajaturvallisuuden kannalta. Suomi haluaa säilyttää keskustelukanavan jatkossakin, vaikka Venäjän päätös sulkea Suomen Pietarin konsulaatti ja muut mahdolliset tulevat toimet voivat tehdä tästä entistä vaikeampaa.
Valtonen ei ota suoraa kantaa siihen, olisiko vallan vaihtuminen Moskovassa toivottava tai hyvä asia Suomen kannalta. Hän kuitenkin toivoo Venäjän kehittyvän demokraattiseen suuntaan vielä tulevaisuudessa. Tämä tuskin toteutuu Vladimir Putinin valtakaudella.
”Kovasti toivon, että Venäjän kansa saisi sen vallan, joka sille demokratiassa kuuluisi. Jos Venäjän demokratiakehitys lähtisi aidosti käyntiin, niin sitä olisi hienoa tukeakin”
Odotukset eivät ole kuitenkaan korkealla nykyisessä tilanteessa. Diktatuurit ovat kuitenkin arvaamattomia, ja valtarakenteet voivat horjua yllättäen.
”Venäjän poliittinen tilanne on kurjistunut entisestään. Tämä antaa juuri nyt aika synkän kuvan siitä, mikä on maassa mahdollista. Se näissä autoritaarisissa valtioissa on, että kaikki näyttää kovin vakaalta kunnes jonain päivänä tilanne ei olekaan enää kovin vakaa. Tätä pääsimme juhannuksena seuraamaan”, ulkoministeri kertoo.
Hallituksen alkutaival on ollut myrskyisä. Elinkeinoministerinä aloittaneen Vilhelm Junnilan (ps.) julki tulleet äärioikeistovihjailut, johtivat hänen eroonsa. Viime viikolla esiin tulleet valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) nettikirjoitukset saivat aikaan taas uuden kohun.
Valtosen mielestä kohut ovat olleet ymmärrettäviä, koska kyse on ollut hyvin vakavista asioista.
”Mitään äärioikeistosympatioita tai natsismia ei voida hyväksyä.”
Miten Valtonen itse suhtautuu Purran 15 vuotta vanhoihin kirjoituksiin?
”Kieli ja ajatusmalli siellä taustalla on vastenmielinen. Tahdon kuitenkin ajatella niin, että jos ihminen katuu aikaisempia tekojaan ja haluaa toimia toisin tulevaisuudessa, sille täytyy antaa mahdollisuus.”
Valtonen pahoitteli Turkin ulkoministeri Hakan Fidanille Purran kirjoituksia. Purran kirjoituksissa käytettiin ilmaisua ”turkkilaisapinat”.
Tästä huolimatta ulkoministeri ei näe, että Junnilan ja Purran tapausten kansainvälinen uutisointi olisi heikentänyt Suomen ulkopoliittisia suhteita tai mainetta maailmalla. Hän perustelee väitettä sillä, että vastaavaa on muuallakin Euroopassa.
”Kansainvälisissä suhteissa tulee aina monenlaista vastaan, ja siksi suora vuoropuhelu ja diplomatia ovat tärkeitä. Pitää myös huomata se, että vastaavan tyylisiä puolueita kuin perussuomalaiset, on kaikissa Euroopan maissa. Viidesosa kansasta äänesti perussuomalaisia ja antoi vahvan mandaatin hallitusyhteistyöhön.”
”Kohujen kontekstissa tarkoitan puolueita, jotka suhtautuvat maahanmuuttajiin, Euroopan integraatioon ja esimerkiksi feminismiin kriittisemmin”, Valtonen tarkentaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
