Ruoka, lämpö ja turvallisuus myös ensi vuoden teemoja

Kuva: Timo Filpus

Päättymässä oleva vuosi alkoi painostavissa tunnelmissa. Korona-pandemia jatkui edelleen ja sen lisäksi Venäjä oli esittänyt jo joulukuussa vaatimuksiaan Natolle ja erityisesti Yhdysvalloille liittyen Naton laajentumiseen. Samaan aikaan Ukrainan rajalle oli siirretty venäläisiä sotajoukkoja. Uhkaavasta tilanteesta huolimatta vain harva uskoi, että Venäjä todella hyökkäisi Ukrainaan. Helmikuussa näin kuitenkin tapahtui.

Hyökkäämällä Ukrainaan Venäjä rikkoi eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän. EU:n ja Venäjän suhde, energiayhteydet ja kaupankäynti katkesivat. Sodasta seurasi Ukrainassa tapahtuvien julmuuksien lisäksi muun muassa energiakriisi, inflaatio sekä korkojen nopea nousu.

Näiden lisäksi maailmaa uhkasi vakava ruokakriisi, koska sekä Venäjä että Ukraina ovat maailman suurimpia ruuan viejiä. Sodasta johtuva kustannusten nousu vaaransi erityisesti Euroopan ruuantuotantomahdollisuudet.

Huoltovarmuus, ruokaturva ja omavaraisuus nousivat jo koronakriisin alkuhetkillä huolenaiheeksi. Sodan syttyminen vahvisti niiden merkitystä entisestään. Huolimatta siitä, että viime syksyn sato oli kahden huonon vuoden jälkeen normaali, jyrkästi nousseet ruuan tuotantokustannukset ajoivat viljelijät taloudellisesti entistäkin ahtaammalle.

Ensi vuoden viljelysuunnitelmien tekemistä vaikeuttaa myös, että tuottajahintojen heilahdukset ovat olleet poikkeuksellisen suuria. Kannattaako keväällä ottaa riskiä ja kylvää kalliilla tuotantopanoksilla, kun sadosta saatavasta hinnasta ei ole mitään tietoa?

Talouden lisäksi viljelijöitä painaa huoli jaksamisesta. Tilannetta vaikeuttaa entisestään, että julkisessa keskustelussa viljelijöitä ja metsänomistajia syyllistetään sekä ilmastonmuutoksen vauhdittamisesta että luonnon monimuotoisuuden tuhoamisesta. Euroopan unionin ajamassa "vihreässä siirtymässä" tuottajille sälytetään jatkuvasti uusia velvoitteita.

Ruuan riittävyyden lisäksi sota nosti esiin myös turvallisuuden. Hyökkäyssota Euroopassa muutti historiallisesti Suomen turvallisuuspolitiikkaa. Kevään aikana päätettiin hakea Nato-jäsenyyttä yhtä aikaa Ruotsin kanssa. Jäsenhakemus jätettiin 17. toukokuuta. Nato-maat allekirjoittivat Suomen jäsenyyttä koskevan liittymispöytäkirjan 5. heinäkuuta.

Liittymispöytäkirja pitää ratifioida jokaisessa jäsenmaassa. Vaikka prosessista toivottiin nopeaa, ovat Unkari ja Turkki viivyttäneet päätöksiään omista sisäpoliittista syistään johtuen.

Energiakriisi kärjistyi syksyllä, kun venäläisestä maakaasusta riippuvaisessa Keski-Euroopassa energian hinta nousi ennätyksellisen korkeaksi. Yhteiseurooppalaisista sähkömarkkinoista johtuen sähkön hinta nousi myös meillä. Huoli energian ja lämmön riittävyydestä, ja erityisesti hinnasta, sai useiden maiden hallitukset tekemään pikaisia tukipäätöksiä.

Päättymässä oleva vuosi oli kriisien täyttämä ja tulevan vuoden näkymät ovat sumuiset. Sakeinkin sumu hälvenee jossain vaiheessa ja aina on syytä toivoa parempia aikoja.

Ensi vuosi on vaalivuosi. Eduskuntavaalit pidetään runsaan kolmen kuukauden päästä huhtikuussa. Vaalikamppailu on jo alkanut ja seuraavan hallituksen koostumusta veikkaillaan ahkerasti.

Olivat vaalien jälkeen hallituksessa mitkä puolueet tahansa, odotettavissa ei ole helppoja päätöksiä. Monien kriisien keskellä puolueiden olisi vältettävä antamasta katteettomia vaalilupauksia. Tulevan hallituksen ensisijainen tehtävä on turvata suomalaisten perustarpeet eli ruoka, lämpö ja turvallisuus. Vaalikentillä pitää kysyä ehdokkailta, miten he sen epävarmassa maailmassa tekevät.